Yyterin lietteet

Yyteri on muutakin kuin auringonpalvojien tuntemaa hiekkarantaa. Aurinkoranta jatkuu kohti Preiviikinlahden pohjukkaa matalana lieterantana. Muutaman sentin veden korkeuden vaihtelu paljastaa tai peittää hehtaarien alueita hiekkaista rantakaistaletta.

Näin Yyterin lietteistä on muodostunut lintujen suosima muutonaikainen levähdys- ja tankkauspaikka. Erityisesti kahlaajalinnut toukokuussa ja heinäkuun lopulta aina pitkälle syksyyn käyttävät hyväkseen matalan rannan antimia. Myös monet puolisukeltajasorsat suosivat matalaa vesialuetta ruokailussaan.

Ja siellä, missä on lintuja, on myös lintuharrastajia. Yyterin lietteet ovatkin maankuulu lintuharrastajien kohde, jonne tehdään jokavuotisia retkiä aina Helsingistä saakka.

Yyterin lietteillä voi muuttoaikoina tavata kaikki Suomessa pesivät kahlaajalinnut. Myös harvinaisuuksien lista on vaikuttava: avosetti nykyään lähes vuosittainen, mustajalkatylli, palsasirri jne.

Kahlaajamassoista huolimatta lietteiden tyyppilintuna voitaneen pitää ristisorsaa. Kooltaan lähes hanhimainen, upean värinen ristisorsa houkuttelee monia sisämaan lintuharrastajia lietteille. Useat kymmenet ruokailevat ristisorsat ovat todella komeaa katseltavaa. Muita sorsalintuja ovat erityisesti joutsenet, merihanhet, sinisorsat, tavit ja haapanat. Maassamme harvinainen ruostesorsakin on suosinut viime vuosina lietteitä levähdyspaikkanaan.

SUOSIRRI   Juha Niemi

Lietteiden niityillä pesii maassamme harvinaisen etelänsuosirrin pieni populaatio. Suurin osa lietteillä tavattavista suosirreistä on kuitenkin pohjoiseen matkaavia muuttajia. Tällöin lehahtavista parvista kuuluu tauotta suosirrin rullaavaa ääntä. Suosirri onkin runsaslukuisimpia pikkukahlaajia rannoillamme. Muita lietteillä tavattavia pikkukahlaajia ovat mm. lapinsirri, pikkusirri, kuovisirri, pulmussirri, tylli ja pikkutylli.

	MUSTAVIKLO    Markku Saiha

VALKOVIKLO    Markku Saiha

Kahlaajaksi suhteellisen suurikokoinen valkoviklo on tuttu näky muuttoaikoina lietteillä. Monesti yhdessä mustaviklojen kanssa ne saalistavat pieneliöitä matalassa vedessä. Myös lirot, punajalkaviklot ja harvinainen lampiviklo kuuluvat lietteiden muuttoaikaiseen linnustoon.

	RUSKOSUOHAUKKA     Juha Niemi

Yyterin lietteiden tyypillinen petolintu on ruovikon yllä kaarteleva ruskosuohaukka. Lintu rakentaa pesänsä ruovikon suojaan. Ruskosuohaukan ruokavalioon kuuluvat ruovikon suojissa lymyilevät pikkueläimet kuten sammakot ja sisiliskot, mutta myös linnunpoikaset. Muita lietteillä saalistavia petolintuja ovat mm. ampu- ja muuttohaukka.

RUOKOKERTTUNEN   Markku Saiha

Vilkas ja peloton ruokokerttunen pesii lietteiden ruovikoissa runsaslukuisena. Äänekkäästi ja monipuolisesti laulava lintu näkyy usein laulamassa järviruoon latvassa tai näyttävässä laululennossa. Pesä on matalalla tiheässä kasvillisuudessa. Muita ruovikon lintuja ovat mm. rytikerttunen, luhtahuitti ja pajusirkku.

TEKSTI toimittaja, Martti Suuriniemi