|
Vuoden 1995 harvinaisuushavainnot Satakunnasta
Jani Vastamäki
Tässä katsauksessa ovat mukana Rariteettikomitean
(SLY & BirdLife Suomi) ja Alueharvinaisuustoimikunnan
(PLY) käsittelemät havainnot Satakunnasta vuodelta
1995. Lisäksi mukana on havaintoja aiemmilta vuosilta.
AHT:n kokoonpano vuonna 1995 oli seuraava: Juha
Niemi (puheenjohtaja), Jani Vastamäki (sihteeri)
sekä jäsenet Kari Kekki, Petri Rissanen ja Markku
Santamaa.
Katsauksessa on RK -lajinimen jälkeen kolme
lukua. Ensimmäinen luku ilmoittaa Suomessa tavattujen
yksilöiden määrän ennen vuotta 1995, toinen luku
Satakunnassa tavattujen yksilöiden määrän ennen
vuotta 1995 ja kolmas luku vuoden 1995 yksilömäärän
Suomessa. Luku AHT -lajin jäljessä kertoo AHT:n
hyväksymien yksilöiden määrän mukaan lukien vuosi
1995 ( lukuun sisältyvät myös havainnot aiemmin
RK:n tarkastettavina olleista lajeista). Katsauksessa
on käytetty vakiintuneita lyhenteitä.
AHT vetoaa havainnoijiin, jotta kaikista RK:n/AHT:n
alaisista lajeista saataisiin ilmoitukset mahdollisimman
kattavasti. Alueharvinaisuuslistaan sisältyvät
lajit ovat joko todellisia harvinaisuuksia maakunnassamme
(esim. haarahaukka, keräkurmitsa, virtavästäräkki
ja sininärhi, keskimäärin alle yksi havainto vuodessa),
määrityksellisesti haastavia läpimuuttajia tai
satunnaislajeja (esim. jääkuikka, lampiviklo,
pikkukajava, riuttatiira, isokirvinen sekä hippiäis-
ja taigauunilintu) tai lajeja, joista saattaa
tulla runsaasti ns. maallikkohavaintoja (valkoselkätikka,
lapintiainen).
Havaintoilmoitus kannattaa täyttää tuoreeltaan
heti havaintopäivänä, mieluusti heti havaintotilanteen
jälkeen. Kunnon maastomuistiinpanot helpottavat
havaintoilmoituksen laatimista - tuntomerkit on
tällöin helppo kirjata lomakkeelle. Ilmoituslomakkeita
saa AHT:n sihteeriltä, aluevastaavalta sekä yhdistyksen
keskiviikkopalavereista ja ne voi palauttaa kenelle
tahansa jäsenelle, aluevastaavalle tai yhdistyksen
osoitteeseen.
Lisäohjeita havaintoilmoituksen tekemisestä
ks. Satakunnan Linnut 1 / 1994 s. 32-33 sekä tietoa
harvinaisuushavaintojen tarkistamisesta, havaintoja
koskevasta kritiikistä ja harvinaisuuksien merkityksestä
lintutieteelle ks. Suomen Linnusto, ss.19 - 27.
Hyväksytyt havainnot
Pronssi-iibis (Plegadis falcinellus)(5,0,39)
7.10. ENE Po Leveäkari (Jani Vastamäki, Kari Kekki,
Jari Lagerroos ym.) Maakunnalle uusi laji. Lumijoella
tavattiin käsittämätön 39:n yksilön suurparvi,
joka kuitenkin nopeasti hajaantui. Leveäkarin
havainnon tulkitaankin kuuluneen suurparven yksilöihin.
Pronssi-iibikselle on tyypillistä laajat pesinnän
jälkeiset vaellukset, mutta vain viisi yksilöä
on aiemmin eksynyt Suomeen.
Lumihanhi (Anser caerulescens)(160,25,1) 30.4.
-10.5.1987 p Po Preiviiki (Ari Rajasärkkä, Pertti
Rasp, Markku Vickholm). Jaksolla 1988 - 1991 maakunnassa
tavattiin yhteensä 17 yksilöä, minkä jälkeen lajia
ei ole Satakunnassa tavattu. Ruostesorsa (Tadorna
ferruginea)(147,12,7) 27.7. - 4.8. 2 p
Po Yyterin lietteet (Veikko Aalo, Juha Niemi),
20.8.1994 p Po Levon lammet (Veikko Aalo). Ennätysvuoden
1994 jälkeen yhä keskimääräistä parempi vuosi.
Säpin lintua lukuun ottamatta Satakunnan kaikki
ruostesorsat on tavattu Yyterissä; Myös Levon
lintu, joka siirtyi pian havainnon jälkeen Yyteriin
(ks. edellinen katsaus).
Pilkkaniska (Melanitta perspicillata)(32,1,3)
23.6. +2kv koiras p Lu Säppi (Juha Sjöholm, Pentti
Kuusela, Matti Mäkelä ym.) Vasta toinen havainto
ja jälleen Säpistä. Kesäiset Melanitta-lajien
sulkasatoparvet kannattaa katsoa huolella, sillä
pilkkaniska lienee säännöllinen vieras alueellamme.
Niittysuohaukka (Circus pygargus)(339,17,34)
2.6. +2kv koiras Po Kirrinsanta (Esko Railo).
Laji poistui RK:n tarkastettavien listalta 1.1.1997
alkaen.
Aro/Niittysuohaukka (Circus pygargus/macrourus)(4)
14.8. 1-kv Po Ahlainen (Matti Salo, Martti Uusitalo).
Linnun tuntomerkit viittasivat vahvasti arosuohaukkaan,
mutta niittysuohaukkaa ei voitu varmuudella poissulkea.
Nuorten suohaukkojen määrittämisessä huomio kannattaa
keskittää käsi- ja kyynärsiiven sekä pään kuviointeihin
(ks. Forsman 1996).
Kiljukotka (Aquila clanqa)(?,4,17)
11.6. - 6.9. 2kv p Ko Puurijärvi (Sami Koskinen,
Jukka Kivelä, Jouko Kivelä). Tämän yksilön määritys
varmistui vasta valokuvista. Edellinen lajilleen
määritetty kiljukotka maakunnassamme nähtiin 1986
Äetsässä.
Punajalkahaukka (Falco vespertinus)(?,20,32)
12. - 16.9. 1kv p Ko Kuurola (Sami Koskinen, Jouko
Kivelä, Ari Rantamäki). Laji poistui RK:n listalta
1.1.1997 alkaen.
Tunturihaukka (Falco rusticolus)(12)
21.10. 1kv SE Po Mäntyluoto (Pekka Eriksson),
24.9.1994 1kv Äe Honkola-Kiviniemi (Markku Kangasniemi,
Markku Mäki-Kerttula, Jouko Metsälä ym.) Äetsän
lintu on ensimmäinen Satakunnan sisämaasta. Maakunnasta
on aiemmin tarkistettu havainnot kymmenestä yksilöstä.
Mustajalkatylli (Charadrius alexandrinus)(51,12,1)
2. -6.6. +1kv koiras p (Tomi Muukkonen, Ulla-Maija
Vainikka, Pekka Eriksson). Laji tavattiin edellisen
kerran 1992.
Keräkurmitsa (Charadrius morinellus) (7)
24.9. 1-kv p Po Kuuminainen (Teemu Lehtiniemi,
Tapio Aalto, Kalle Rainio).
Lampiviklo (Tringa stagnatilis)(28)
18.5. p Sä Vähä-Säkylä (Erkki Kallio), 4.5. p
Po Riitasaranlahti (Pekka Eriksson ym.), 26.5.
p Po Preiviikinlahti (Jarmo Koivisto, Heikki Koivisto).
Lampiviklo liittyi maakunnan pesimälinnustoon
vuonna 1993 Fleiviikissä.
Leveäpyrstökihu (Stercorarius pomarinus)(9)
26.5. ad NNE Lu Säppi (Matti Sillanpää, Juha Niemi).
Laji on Satakunnassa edelleen hyvin harvinainen.
Aiemmista havainnoista peräti kolme on heinäkuun
jälkipuoliskolta, jolloin kihut palaavat tundran
pesimäseuduiltaan.
Tunturikihu (Stercorarius longicaudus)(7)
7.6. ad NW Po Yyterin lietteet (Pekka Eriksson
ym.) Edellistäkin harvinaisempi laji, joka yleisesti
muuttaa Lapista suoraan Atlantille.
Riuttatiira (Sterna sandvicensis)(25)
9.5. Po Yyterin lietteet (Asko Eriksson), 12.6.1993
Lu Säppi (Jaakko Esama). Vuosina 1990 -1994 havaittiin
yhteensä 24 yksilöä, minkä jälkeen havaintojen
määrässä on tapahtunut selkeä taantuminen.
Etelänkiisla (Uria aalge)(20)
5.5. 2kv NNW Po Tahkoluoto (Pekka Eriksson ym).
Laji esiintyy kaukana ulapalla ja havaitaan vain
harvoin rannikolla. Havainnoista valtaosa on toukokuulta.
Pikkuruokki (Alle alle)(146,9,2)
5. -7.3. tp Ej Olkiluoto (Markku Santamaa, Mauno
Mäntylä, Tapani Santamaa). Lajista on vain yksi
aiempi keväthavainto alueeltamme.
Isokirvinen (Anthus richardi)(76)
8.9. p Po Leveäkari (Tapani Lilja), 14.9. p Po
Leveäkari (Tapani Lilja, Marko Dahlman), 17.9.
m SE Po Reposaaren kärki (Pekka Eriksson), 25.10.
1kv r Lu Säppi (Juha Niemi, Matti Sillanpää, Timo
Palomäki), 25.10. p Po Tahkoluoto (richardi/godlewskii)(Tapani
Lilja, Matti & Petteri Mäkelä), 12.9.1992 Po Tahkoluoto
(Jorma Hannu, Jouni Rautanen), 8. -18.10.1991
1kv Lu Säppi (William Velmala, Janne Riihimäki).
Tahkoluodon linnussa havaittiin mongoliankirviseen
viittaavia piirteitä.
Nummikirvinen (Anthus campestris)(141,3,14)
20.9. 2 ad 3 juv p Sä Huovinrinne (Erkki Kallio).
Yllättävä pesimähavainto maakunnassamme erittäin
harvinaisesta lajista. Pesintä tapahtui sotilasalueella.
Havainto on ensimmäinen sisämaasta.
Taigakirvinen (Anthus hodgsoni yunnanensis)(19,8,2)
30.10. 1994 Lu Säppi (Asko Eriksson). Lintu viihtyi
syksyisessä Säpissä 30.10. - 5.11.1994. Havainto
on julkaistu edellisessä katsauksessa ja kyseessä
on siis tarkennus päivämäärätietoihin.
Sitruunavästäräkki (Motacilla citreola)(94,26,6)
12.5. +1kv koiras p Kö Pajula (Rauli Holm, Jarmo
Holm,Ilkka Kuvaja ym). Kyseessä on ensimmäinen
sisämaahavainto lajista alueellamme.
Mustapäätasku (Saxicola torquata maura)(235,16,8)
30.9. -3.10. naaras p Lu Säppi (Mika Ohtonen,
Aarne Ohtonen, Sami Tuomela ym.), 1.10.1993 p
Lu Säppi (Mikko J. Lappalainen)
Kenttäkerttunen (Acrocephalus agricola)(25,1,5)
3.6. ad r Po Kirrinsanta (Asko Eriksson, Marko
Dahlman, Jaakko Esama ym.), 23.6. +1kv r Lu Säppi
(Juha Sjöholm, Olli Salminen, Matti & Petteri
Mäkelä), 3.9. 1kv r Po Levon lammet (Asko Eriksson,
Matti Sillanpää, Pekka Eriksson ym.) Alueemme
2., 3. ja 4. havainto. Mistä kaukaa löytyy ruovikko,
jossa Levon nuori lintu varttui?
Hippiäisuunilintu (Phylloscopus proregulus)(59)
4.10. p Ä Po Tahkoluodon kylä (Pekka Eriksson,
Tapani Lilja), 30. -31.10. p Po Reposaaren saha
(Pekka Eriksson, Tapani Lilja), 22.10.1988 p Lu
Säppi (Kari Mäntylä, Mika Nieminen, Veli-Matti
Laitinen). Hieman keskimääräistä heikompi esiintyminen.
Huippuvuonna 1986 Satakunnassa havaittiin 14 prota.
Taigauunilintu (Phylloscopus inornatus)
(69)
Säpissä inoja havaittiin seuraavasti: 17.9. p,
18.9. p,19.9. 3p, 20.9. 2p 1r, 21.9. p (Asko Eriksson),
yhteismääräksi jaksolta on tulkittu neljä yksilöä.
Säpin ulkopuolelta ainoastaan yksi havainto: 20.
-21.9. p Po Reposaaren saha (Pekka Eriksson, Tapani
Lilja). Melko tavanomainen esiintyminen.
Punakottarainen (Sturnus roseus)(46,1,7)
7. -8.6. +1kv p Ra Kiuruvahe (Tapani Santamaa,
Juhani Santamaa). Vasta toinen havainto Satakunnasta!
Lapintiainen (Parus cinctus)(25) 4.11.
p Po Reposaaren saha (Mikko Ojanen, Janne Kilpimaa).
Huippuvuoden 1994 jälkeen jälleen normaalin niukka
esiintyminen.
Hylätyt havainnot
Suula 19.8.1995 ad Po Enäjärvi
Aro/niittysuohaukka 28.9.1995 1kv Po Reposaari
Kirjallisuus
- Forsman, D. 1997: Nuorten ja naaraspukuisten
sini-, niitty- ja arosuohaukkojen tunnistaminen,
Alula 2 : 152 - 159
- Niemi, J. 1994: Ohjeita harvinaisuushavaintoilmoituksen
tekemisestä, SL 32 - 33
- Nikander, PJ., Lindroos, T. & Numminen,T.
1996: Rariteettikomitean hyväksymät vuoden 1995
harvinaisuushavainnot, Linnut 31: 5 - 11
- Vastamäki, J. 1996: Vuoden 1994 harvinaisuushavainnot
Satakunnasta, SL
- Vepsäläinen, K. 1985: Harvinaisuuksien merkityksestä
lintutieteelle. Teoksessa Suomen Linnusto: 19
- 27, Lintutieto, Helsinki
|