|
Satakunnan harvinaisuushavainnot 1997 ja 1998
/ katsaus
Jani Vastamäki
Katsauksessa ovat mukana rariteettikomitean (SLY
& BirdLife Suomi) ja alueharvinaisuustoimikunnan
(PLY) käsittelemät havainnot Satakunnasta vuosilta
1997 ja 1998 sekä joitakin vanhempia havaintoja
AHT:n toiminnasta
AHT:n kokoonpano vuosina 1997 - 1998 oli seuraava:
Juha Niemi (puheenjohtaja), Jani Vastamäki (sihteeri)
sekä jäsenet Kari Kekki, Petri Rissanen ja Markku
Santamaa. Alueharvinaisuustoimikunta tarkastaa
kaikki havainnot seuraavista lajeista vuoden 1999
alusta lukien (luettelossa on jälleen RK:lta AHT:n
tarkastettavaksi siirtyviä lajeja): jääkuikka,
jalohaikara, mustahaikara, kiljuhanhi, lumihanhi,
tiibetinhanhi, punakaulahanhi, ruostesorsa, mandariinisorsa,
haarahaukka, niittysuohaukka, arosuohaukka (+2kv-tyyppiset
koiraat; muut RK:lle), niitty/arosuohaukka, kilju/pikkukiljukotka,
punajalkahaukka, tunturihaukka, pikkuhuitti, lampiviklo,
rantakurvi, leveäpyrstökihu, tunturikihu, riuttatiira,
etelänkiisla, pikkuruokki, mehiläissyöjä, sininärhi,
valkoselkätikka, isokirvinen, sitruunavästäräkki,
virtavästäräkki, sinipyrstö, mustapäätasku rotu
maura sekä ssp. (rubicola/hibernans RK:lle), lapinuunilintu,
taigauunilintu, hippiäisuunilintu, lapintiainen,
mustaotsalepinkäinen, keltahemppo, pikkusirkku,
kultasirkku.
Vuoden 1999 alusta ei siis enää tarkasteta havaintoja
keräkurmitsasta; Laji poistettiin tarkastettavien
listalta runsaan viime aikaisen esiintymisen ja
toisaalta havaintojen korkean hyväksymisasteen
vuoksi. Havaintoja leveäpyrstökihusta ei tarkasteta
ajalta 1.9.1999 - 30.11.1999; Leveäpyrstökihun
esiintymisestä on tekeillä erillinen katsaus.
Havainnot etelänkiislasta tarkastetaan edelleen
vastoin lajiluetteloissa mainittuja tietoja.
Hyväksytyt havainnot
Luku lajin jäljessä ilmoittaa RK:n ja AHT:n hyväksymien
yksilöiden määrän Satakunnasta mukaan lukien nyt
käsiteltävät vuodet 1997 ja 1998. Havainnoijista
ensimmäisenä on ilmoitettu linnun löytäjän (mikäli
tiedossa) tai ilmoituksen laatijan nimi. Joidenkin
lajien yhteydessä on esitetty lyhyt katsaus uusimpaan
kirjallisuudessa esiintyvään tietoon lajin esiintymisestä
Suomessa tai Euroopassa. Lajien esiintymistä ei
kuitenkaan käsitellä yhtenäisesti mm. siksi, ettei
katsauksen julkaiseminen viivästyisi. Jatkossa
harvinaisuuskatsaukset on tarkoitus julkaista
samassa aikataulussa rariteettikomitean katsausten
kanssa. Katsauksessa käytetyt lyhenteet ks. Linnut
34(6): s. 27 (Lindroos & Luoto 1999). 4
Amerikanjääkuikka (Gavia immer)(3)
17.-18.11.1997 Sä Pyhäjärvi +1kv (Rami Lindroos,
Rasmus Mäki ym.) Lintu löytyi Yläneen puolelta
mutta havaittiin myös Säkylästä. Havainto on alueemme
kolmas ja samalla ensimmäinen rannikon ulkopuolelta.
Suomessa on nyt havaittu yhteensä 55 amerikanjääkuikkaa;
Ruotsissa on havaittu peräti 300 amerikanjääkuikkaa,
joista valtaosa luonnollisesti länsirannikolla4.
Jääkuikka (Gavia adamsii) (31)
2.5.1997 Lu Säppi 2kv N (Matti Sillanpää, Matti
Mäkelä, Petteri Mäkelä), 17.5.1997 Po Tahkoluoto
ja Haminakari +2kv jp NNE/N (Matti Sillanpää,
Juha Heino, Sami Luoma, Juha Niemi ym), 21.5.1997
Lu Säppi +2kv jp N (Petteri Mäkelä, Matti Mäkelä),
23.-24.11.1997 Po Yyterin lietteet 1kv (Asko Eriksson,
Petteri Mäkelä, Matti Mäkelä, Juha Niemi ym.),
29.4.1998 Po Sten-Kumppoosi 2kv S/N (Jari Lagerroos,
Kimmo Nuotio), 16.5.1998 Lu Säppi +2kv jp N (Petteri
Mäkelä, Veikko Aalo), 17.5.1998 Lu Säppi +2kv
jp N (Petteri Mäkelä, Veikko Aalo, Matti Riihimäki),
17.5.1998 Po Tahkoluoto 2kv E/N (Tapani Lilja,
Pekka Eriksson, Olli Tuomi ym), 21.5.1998 Po Haminakari
ja Kallioholma +2kv jp N (Tapani Lilja, Tom Lindroos
ym.)(Lintu havaittiin klo 7.25 Kallioholmassa,
klo 7.27 Haminakarissa ja klo 8.12 Kristiinankaupungin
Ljusgrundissa - muuttonopeus oli siis n. 67 km/h!),
19.9.1998 Lu Säppi +2kv jp NE (Petteri Mäkelä,
Lauri Turtola), 24.10.1998 Ra Nurmes juv/subad/tp
SW (Hannu Huhtinen, Arno Lipsanen), 24.10.1998
Ra Nurmes juv/subad/tp SW (Hannu Huhtinen, Rasmus
Mäki, Arno Lipsanen). Molempina vuosina hyvä esiintyminen
1990 -luvun vuosittaisen yksilökeskiarvon ollessa
aiemmin tasan kaksi! Lajista on nyt tarkastettu
keväthavainnot kaikkiaan 21 yksilöstä. Yläneen
Pyhäjärvellä marraskuussa 1997 vieraillutta jääkuikkaa
ei tiettävästi tavattu Satakunnan puolella.
Jääkuikan esiintyminen kevätmuutolla Satakunnassa
1977 - 1998
Jalohaikara (Egretta alba) (7)
13.6.1990 Po Yyteri lähti S (Pentti Zetterberg).
Mustahaikara (Ciconia nigra)(5)
22.4.1998 Ej Verkkokari (Reijo Heikkinen, Pävi
Ridell-Heikkinen)(Elina Virtanen, Jari Virtanen,
Seppo Kivislahti), 27.4.1998 Kö Huhdinkylä W (Kari
Kekki, Ilkka Kuvaja, Jussi Mäkinen, Jarmo Holm),
12.8.1982 Po Leveäkari ad lähti N (Tapani Lilja).
Vuoden -82 mustahaikara seikkaili tiettävästi
Porissa jo keskikesällä mm. Fleiviikissä.
Ruostesorsa (Tadorna ferruginea)
(15) 29.6.-6.7.1997 Po Yyteri (Joel Karvonen,
Juha Niemi, Juha Sjöholm ym.) Ruostesorsia on
tavattu Satakunnassa 1990 -luvulla noin joka toinen
vuosi. Satakunnan ruostesorsista yli puolet on
tavattu jaksolla 23.-29.7. Ruostesorsan alkuperä
Länsi- ja Pohjois-Euroopassa on usein kyseenalainen.
RK:n tulkinnan mukaan Suomessa tavatut linnut
ovat luonnonvaraista alkuperää. Ruostesorsan Bulgariassa
ja Venäjällä olevat populaatiot ovat ilmeisesti
kasvaneet aiemman taantuman jäljiltä3. Eurooppaan
tarhakarkureista syntyneestä kannasta esiintyy
ristiriitaista tietoa: van Berg ja Bosman arvelevat
että Eurooppaan ei ole syntynyt pysyvää pesimäkantaa
8 , mutta toisaalta esim. Sveitsissä tehtiin vuonna
1997 731 havaintoa (suurin parvi 59 yksilöä) ja
Englannissa monet lammikkolinnut ovat lentokykyisiä
(jopa keskellä Lontoota) 4. Koska esiintymiset
ajoittuvat usein heinä-elokuulle, jota pidetään
linnuilla harhautumiselle epätodennäköisenä ajankohtana,
lajia on yleisesti pidetty karkulaisena. Euroopassa
havaitut linnut viipyvät kuitenkin yleensä vain
hetken ja varsinkin talvehtimishavainnot ovat
niukkoja9 eli tavattujen lintujen muuttovire on
suuri. Ruostesorsan aasialaiset populaatiot ovat
sekä muuttavia että nomadisia ja joukkoesiintymisten
ajankohta näyttäisikin viittaavan kuivuusmuuttoon
normaaleilta pesimäalueilta. 21.7.1973 Kirgisiassa
Alma-Atan lähistöllä poikasena rengastettu lintu
on tavattu kuolleena Puolan Zagorovissa 30.10.1978,
mikä myöskin tukee luonnonvaraista esiintymistä
8. Cottridge & Vinicombe huomauttavat lisäksi,
että vuoden 1994 joukkoesiintymisen aikaan Luoteis-Euroopassa
tavattiin poikkeuksellisen paljon pronssi-iibiksiä,
joiden harhautumismekanismi lienee samanlainen
9.
Amerikanhaapana (Anas americana)(2)
1.-5.7.1997 Po Yyteri koiras (Matti Sillanpää
ym.), 11.8.-1.9.1998 Po Enäjärvi +1kv koiras (Petri
Rissanen ym.) Odotettu lisä maakunnan linnustoon.
Suomessa on tavattu useita ilmeisiä haapanan ja
amerikanhaapanan risteymiä, joten tuntomerkit
tulee tutkia huolellisesti ennen lopullista määritystä
3 . Hollannissa on tavattu lisäksi amerikanhaapanaa
muistuttavia risteymiä, joiden kantalajeista kumpikaan
ei ole ollut amerikanhaapana! Lajista tunnetaan
vuoteen 1993 mennessä viisi eurooppalaista rengaslöytöä
Kanadassa rengastetuista yksilöistä (Ranska, Irlanti
2, Skotlanti 2). Englannissa havainnot amerikanhaapanasta
painottuvat syksyyn ja talveen. Nearktisten vesilintujen
kevätesiintyminen Suomessa sopii varsin hyvin
Vinicomben & Cottridgen hahmottelemaan teoriaan,
jonka mukaan ankarat pakkasjaksot Pohjois-Amerikassa
aiheuttavat vesilintujen ja lokkien talviesiintymisiä
Euroopassa. Kirjoittajat muistuttavat lisäksi,
että USA:n itärannikko sijaitsee huomattavan etelässä
(mm. New York on samalla leveyspiirillä kuin Barcelona);
Suoraan Atlantille kylmyyttä pakeneva lintu päätyisi
siis Etelä-Eurooppaan tai Luoteis-Afrikkaan, joista
onkin lukuisia havaintoja nearktisista vesilinnuista,
kahlaajista ja lokeista. Pohjois-Amerikassa nämä
lajit muuttavat keväällä itärannikkoa seuraten,
joten jatkaessaan keväällä luontaiseen muuttosuuntaansa
osa harhautuneista yksilöistä päätyisi mm. Luoteis-Eurooppaan.
Harhautumisessa lienee osuutta myös abmigraatiolla,
jossa harhautuja pariutuu vieraan lajin yksilön
kanssa seuraten tätä muuttomatkallaan 8,9
Tavi (Anas crecca carolinensis)(3)
23.4.1997 Po Fleiviiki koiras (Juha Niemi, Veikko
Aalo), 30.4.1997 Po Riitsaranlahti koiras (Juha
Niemi). Havaintojen on tulkittu koskevan eri yksilöitä.
Alalajin statuksesta on viime aikoina keskusteltu
paljon ja mm. Stepanyan, Livesey sekä van den
Berg pitävät carolinensista lajina pukutuntomerkkien
ja rakenteellisten erojen perusteella; American
Ornithologists´ Unionin mukaan kyseessä on tavin
alalaji. 1,8 Ainoastaan koiraat voidaan luotettavasti
määrittää höyhenpuvun perusteella: Eroja on rinnan
valkean pystyjuovan lisäksi mm. ruumiinhöyhenten
kuvioinnissa, pään kuvioissa, siipipeilissä, hartiahöyhenissä,
alaperässä sekä rinnan värityksessä 6. Alalajien
risteymiä tunnetaan mm. Ruotsista, Englannista
ja Hollannista. Amerikantavi poistettiin vuonna
1991 Englannin harvinaisuuslistalta vuosittaisen
havaintomäärän ollessa tuolloin 25 - 30 yksilöä
9. Vuoteen 1993 mennessä Euroopasta tunnetaan
ainakin neljä rengaslöytöä Pohjois-Amerikassa
rengastetuista yksilöistä (Englannista, Islannista
sekä Irlannista 2)8. Suuntaviivoja nearktisten
sorsien harhautumisesta yllä.
Sinisiipitavi (Anas discors)(3)
23.4.1997 Po Teemuluoto koiras (Juha Niemi). Maakunnan
kolmas disco näyttäytyi räntäsateisena päivänä
häviten suiston sorsamassaan. Tämä nearktinen
heinätavin vastine on kotimantereellaan varsin
myöhäinen muuttaja 5 ja esiintymiskuva Englannissa
poikkeaakin muista jenkkisorsista siten, että
talvihavainnot ovat hyvin harvinaisia ja keväthavainnot
tavallisempia kuin muilla jenkkisorsilla 9. Lajista
tunnetaan vuoteen 1993 mennessä ainakin 13 eurooppalaista
rengaslöytöä, mm. Tanskasta, Englannista, Irlannista
ja Ranskasta 8. Myös sinisiipitavia muistuttavia
risteymiä tavataan ja Englannissa lajin naaras
on pesinyt lapasorsakoiraan kanssa tuottaen kolme
jälkeläistä,9 joten höyhenpuvun yksityiskohdat
on syytä tutkia tarkkaan myös tällä lajilla.
Punasotka x tukkasotka (Aythya ferina
x fuligula)
2.5.1997 Sä Köörnummen puhdistamo jp koiras (Kari
Kekki, Rauli Holm, Jarmo Holm). Linnussa havaittiin
selvästi em. lajien piirteitä sekä yhtäläisyyksiä
aiemmin kuvattuihin ko. lajiparin risteymiin;
Ensisilmäyksellä yksilö muistutti suuresti lapasotkakoirasta.
AHT kerää ja julkaisee vastaisuudessakin havaintoja
risteymistä etenkin sellaisten yksilöiden osalta,
jotka muistuttavat jotakin lajia siinä määrin,
että virhemäärityksen mahdollisuus on suuri.
Pilkkaniska (Melanitta perspicillata)(4)
18.5.1997 Po Enskeri 2 +2kv koirasta N (Juha Niemi,
Matti Sillanpää ym.) Havainto on Satakunnan kolmas
ja Suomesta vasta toinen useampaa kuin yhtä yksilöä
koskeva havainto. Brittein saarilla pilkkaniska
on varsin tavallinen vieras havaintojen painottuessa
talveen sekä alueellisesti Irlantiin ja Skotlantiin
- parhaina vuosina havaitaankin n. 30 yksilöä
9. Cottridge & Vinicombe arvelevat että laji pesii
ainakin satunnaisesti myös Euroopassa. Laji on
kuitenkin suuri harvinaisuus Hollannissa, josta
tunnetaan ainoastaan seitsemän havaintoa; Saksankin
ensimmäinen 1900 -luvun havainto lajista tehtiin
vasta 1995! 8. Suomessa pilkkaniskoja tavataan
touko - kesäkuussa yleensä muiden Melanitta -lajien
parvissa; lajia on viime aikoina opittu etsimään
myös kesäisistä sulkasatoparvista.
Haarahaukka (Milvus migrans)( 10)
8.5.1997 Kö Huhdinkylä (Rauli Holm, Jarmo Holm),
23.5.1998 Po Yyteri 2 S/NW (Pekka Eriksson), 2.9.1998
Po Toukari N (Tapani Lilja). Köyliön havainto
on AHT:n historian aikana vasta toinen rannikkoseutujen
ulkopuolelta, mikä selittynee rannikon paremmalla
havainnointiaktiviteetillä, sillä Suomessa lajin
on todettu suosivan Satakunnan sisämaassakin yleisiä
metsäisiä elinympäristöjä. Toukarin lintu on puolestaan
AHT-ajan toinen syysmuuttohavainto.
Niittysuohaukka (Circus pygargus)(26)
9.6.1997 Po Kyläsaari 2kv koiras (Juha Niemi,
Matti Sillanpää), 29.4.1998 Po Teemuluodon torni
+2kv naaras NW (Pirkka Aalto, Liisa Ojanen, Mikko
Ojanen), 26.6.1998 Po Härkäluoto +2kv koiras (Tapani
Lilja), 29.8.1998 - 1.9.1998 Sä Korttoonmäki 1kv
(Rauli Holm, Jarmo Holm), 6.9.1998 Po Reposaaren
uimaranta +2kv koiras SW (Petteri Mäkelä, Veikko
Aalo, Kristian Laihinen). RK:n/AHT:n tarkastamista
Satakunnan niittysuohaukoista 16 on havaittu jaksolla
7.5. - 10.6. 1.1.1997 alkaen havainnot niittysuohaukasta
tarkistaa AHT.
Aro/niittysuohaukka (Circus macrourus
vel pygargus)(6)
25.8.1997 Sä Iso-Säkylä +1kv naaras SW (Rauli
Holm, Jarmo Holm), 31.8.1998 Sä Korttoonmäki 1kv
W (Kari Kekki, Jarmo Holm). Korttoonmäen havainto
koskee erittäin suurella todennäköisyydellä alueella
viivähtänyttä niittysuohaukkaa.
Arokotka (Aquila nipalensis)
28.6.1998 Po Ruosniemi subad N klo 16.25 (Jari
Lagerroos). Maakunnalle uusi laji ja samalla vuoden
ainoa rarikotka Satakunnassa yllätti havainnoijan
kotipihallaan! Vuonna 1998 arokotkia nähtiin Suomessa
kaikkiaan neljä yksilöä 4.
Punajalkahaukka (Falco vespertinus)(36)
3.9.1995 Po Pietniemi naaras (Jaakko Esama, Jari
Lagerroos, Matti Sillanpää). RK poisti punajalkahaukan
listaltaan vuoden 1997 alusta alkaen 4, joten
havainnot tarkastaa jatkossa AHT.
Tunturihaukka (Falco rusticolus)(13)
11.10.1997 Po Reposaari SSE (Matti Sillanpää,
Petteri Mäkelä ym.), 3.10.1996 Po Toukarin pellot
lähti S (Juha Sjöholm). Varsin tyypillinen esiintyminen.
Pääskykahlaaja (Glareola pratincola)
26.10.1998 Lu Säppi 1kv (Juha Sjöholm). Maakunnalle
uusi, valtakunnallisestikin erittäin harvinainen
laji! Pääskykahlaajia on aiemmin tavattu Suomessa
kuusi yksilöä keväällä - loppukesällä; Säpin lintu
on lajin ensimmäinen nuori yksilö Suomessa. Lähisukuinen
aropääskykahlaaja sen sijaan on tavattu maassamme
14 kertaa ja seitsemästi kyseessä on ollut 1kv
lintu. Monen lajista kiinnostuneen bongarin harmiksi
Säpin pääskykahlaaja ei viipynyt pitkään vaan
jatkoi muuttomatkaansa kesken tuntomerkkien luonnostelun.
Keräkurmitsa (Charadrius morinellus)(56)
20.5. - 21.5.1998 Kö Kepola 2 ad (Rauli Holm,
Jarmo Holm), 20.5.1998 - 23.5.1998 Po Lattomeri
16 - enimmillään 26 ad (Tapani Lilja ym.), 26.5.1998
Kö Kepola 10 ad (Rauli Holm, Jarmo Holm, Ilkka
Kuvaja), 22.8.1998 - 23.8.1998 Sä Iso-Säkylä ja
Omahaara 4 ad (Kari Kekki, Jarmo Holm, Rauli Holm),
1.9.1998 Sä Korttoonmäki 6 1kv (Seppo Aro, Rainer
Aro)(Jarmo Holm), 16.9.1998 - 21.9.1998 Po Toejoki
ad (Petteri Mäkelä, Matti Mäkelä, Timo Elo), 29.9.1998
Lu Säppi Lännennokka 1kv (Juha Sjöholm). Täysin
poikkeuksellinen esiintyminen niin keväällä kuin
syksylläkin! AHT:n aikana on tavattu aiemmin vain
kolme yksilöä keväällä ja neljä syksyllä vastaavien
lukujen ollessa vuonna 1998 38 keväällä ja 12
syksyllä! Myös valtakunnallisesti koettiin ennennäkemätön
kevätesiintyminen.
Siperiankurmitsa (Pluvialis fulva)(8)
13.7.1997 Po Yyteri +1 kv (v) (Tapani Lilja, Juha
Niemi ym). Huippuvuoden jälkeen palattiin jälleen
normaalilukemiin.
Valkoperäsirri (Calidris fuscicollis)
(3)
23.6.1998 Po Yyteri lähti S/W (Kaarle Lönnroth
ym). Suomen viidestä valkoperäsirristä kolme on
siis tavattu Yyterissä! Kuten monet läpimuutolla
tavattavat kahlaajat, tämäkin lintu viivähti lietteillä
vain hetkisen.
Lampiviklo (Tringa stagnatilis)(32)
23.6.1998 Po Yyterin lietteet (Juha Sjöholm, Jorma
Hannu), 27.6.1998 Po Yyterin lietteet (Veikko
Aalo). Linnut on tulkittu eri yksilöiksi. Lampiviklo
on aiemmin tavattu kesäkuussa ainoastaan kolmasti.
Rantakurvi (Xenus cinereus)(28)
23.6.1998 Po Yyterin lietteet (Markku Santamaa,
Veli Puputti), 23.6.1998 Po Yyterin lietteet 2
(Juha Sjöholm, Jorma Hannu). Yhteensä siis kaksi
yksilöä.
Suokukko (Philomachus pugnax)
5.12.1998 Po Reposaari naaraspukuinen E (Petteri
Mäkelä, Matti Mäkelä, Veikko Aalo ym.) Kaikenlaista
voi nähdä maineikkaan joulurallin aikana; Tämä
havainto ilahdutti kahta joukkuetta (joista linnun
huonommin nähnyt määritti sen tosin vain kahlaaja
-lajiksi)! Havainto on tarkastettu myöhäisen ajankohdan
takia ja on yli kuukauden myöhäisempi kuin Suomen
tähän saakka myöhäisin julkaistu havainto 2.11.1974
Helsingin Kyläsaaressa 7.
Amerikanvesipääsky (Phalaropus tricolor)
24.5.1997 Po Yyteri naaras (Tapio Tuomenoja).
Lintu viivähti hetken paikallisena suokukkoparvessa.
Amerikanvesipääsky pesii Pohjois-Amerikan preerioilla
ja talvehtii Etelä-Amerikassa. Laji on pitkän
matkan muuttaja ja siitä tunnetaan havaintoja
mm. Turkista, Etelä-Afrikasta ja Australiasta
2. Englannissa esiintyminen painottuu elokuun
lopulta lokakuun alkuun ja tavatut yksilöt ovat
enimmäkseen nuoria toisin kuin muualla Euroopassa,
missä valtaosa havainnoista koskee keväisiä, juhlapukuisia
lintuja. Englannin kevätlinnuista valtaosa on
lajin käänteisen sukupuoliroolin mukaisesti naaraita
ja vuoteen 1995 mennessä laji oli tavattu Brittein
saarilla peräti 262 kertaa 9. Suomessa amerikanvesipääsky
on tavattu nyt viidesti: Kolmasti toukokuussa
(kaksi naarasta, yksi koiras), kerran kesäkuussa
(naaras) ja kerran syyskuussa (nuori lintu).
Leveäpyrstökihu (Stercorarius pomarinus)(9)
31.5.1998 Po Tahkoluoto Kallioholma subad NNW
(Pekka Eriksson, Asko Eriksson, Jorma Hannu ym.).
Havaintoja leveäpyrstökihusta ei poikkeuksellisesti
tarkasteta ajalta 1.9.1999 - 30.11.1999 ennätyksellisen
voimakkaan invaasion vuoksi. Leveäpyrstökihu on
normaalivuosina hyvin harvinainen Satakunnassa.
Pikkukajava (Rissa tridactyla)(58)
2.3.1997 Po Tahkoluoto 2kv S (Petteri Mäkelä,
Matti Mäkelä, Kalle Mattila ym.), 21.5.1997 Po
Haminakari 2kv N (Juha Niemi ym), 1.6.1997 Po
Tahkoluoto Kallioholma ad NW (Pekka Eriksson,
Pertti Uusivuori, Veikko Aalo), 9.11.1997 Po Tahkoluoto
ja Reposaaren kärki 1kv S (Juha Niemi; Petteri
Mäkelä, Veikko Aalo), 14.11.1997 Po Tahkoluoto
2 1kv N (Juha Niemi), 15.11.1997 Po Tahkoluoto
ja Hylkiriutta 1kv (Juha Niemi, Matti Sillanpää,
Petteri Mäkelä ym), 19.4.1998 Po Reposaari kalasatama
2kv (Juha Sjöholm, Matti Sillanpää, Lauri Turtola
ym.), 4.10.1998 Po Tahkoluoto 1kv (Petteri Mäkelä,
Matti Mäkelä, Lauri Turtola ym.). 26.10.1996 Ra
mlk Aikko 1kv S (Rasmus Mäki, Mikael Nordström),
26.10.1996 Ra mlk Aikko ad S (Rasmus Mäki, Hannu
Huhtinen, Ville Kirstilä ym), 27.10.1996 Ra mlk
Aikko ad (Rasmus Mäki, Hannu Huhtinen, Arno Lipsanen
ym.)
Riuttatiira (Sterna sandvicensis)(30)
5.5.1997 Lu Säppi 2 +2kv N (Matti Sillanpää, Matti
Mäkelä, Petteri Mäkelä), 9.5.1997 Po Haminakari
+2kv N (Juha Niemi ym), 17.5.1997 Lu Säppi +2kv
NE (Petteri Mäkelä, Matti Mäkelä), 9.8.1997 Po
Yyterin hiekkaranta ad lähti W (Asko Eriksson),
19.6.1998 Lu Säppi ad S (Juha Sjöholm), 11.7.1988
Po Yyteri S (Pentti ja Teija Zetterberg). Parin
hiljaisen vuoden jälkeen mukava esiintyminen vuonna
1997 ja jälleen paluu hiljaiseloon vuonna 1998
(vuonna 1996 lajia ei tavattu ollenkaan ja vuonna
1995 tavattiin vain yksi). Tasan puolet (15) Satakunnan
riuttatiiroista on tavattu jaksolla 24.4. - 25.5.
Valkosiipitiira (Chlidonias leucopterus)
(3)
26.7.1998 Po Kokemäenjoen suisto jp (Tapani Lilja
ym.). Suomessa valkosiipitiiroja on tavattu kaikkiaan
35 yksilöä, valtaosa loppukeväällä.
Etelänkiisla (Uria aalge)(35)
4.5.1997 Po Tahkoluoto +1kv NW (Juha Niemi, Pekka
Eriksson ym), 20.5.1997 Lu Säppi +2kv N (Petteri
Mäkelä, Matti Mäkelä), 25.5.1997 Po Haminakari
+2kv N (Juha Niemi ym), 26.5.1997 Po Enskeri +2kv
N (Juha Niemi ym), 31.5.1997 Po Haminakari 2 +2kv
S +2kv N (Juha Niemi, Pekka Eriksson ym.), 1.6.1997
Po Tahkoluoto Kallioholma +2kv N (Pekka Eriksson,
Pertti Uusivuori), 19.10.1997 Lu Säppi tp (Kai
Hilditch, Antti Luukkonen, Kalevi Hiironniemi),
16.5.1998 Lu Säppi N (Petteri Mäkelä, Veikko Aalo),
17.5.1998 Lu Säppi S/W (Petteri Mäkelä, Veikko
Aalo, Matti Riihimäki), 31.10.1998 Lu Säppi tp
(Juha Sjöholm). Syyshavainnot tästä merellisestä
lajista ovat edelleen huomattavasti keväthavaintoja
harvinaisempia ja painottuvat lokakuun jälkimmäiselle
puoliskolle (yksilöistä 30 keväältä/kesältä ja
5 syksyltä).
Pikkuruokki (Alle alle)(26)
2.1.1997 Ej Olkiluoto tp (Markku ja Tapani Santamaa,
Veli Puputti), 21.2.1997 Po Räyhä tp (Kari Malen;
ilm. Ari Karhilahti), 25.10.1997 Lu Säppi tp (Juha
Niemi), 14.11.1997 Po Tahkoluoto 2 tp (Juha Niemi
ym.), 17.11.1997 Po Tahkoluoto tp (Juha Niemi,
Tapani Lilja), 10.10.1998 Lu Säppi (Juha Sjöholm);
21.10.1998 Lu matkalla Säppiin (Esko Railo ym.);
23.10.1998 Lu Säppi S (Petteri Mäkelä); ); 4.11.1998
Po Preiviiki (Juha Niemi, Markku Kylmäniemi, Tapani
Lilja ym.) 5.11.1998 Po Tahkoluoto N (Tapani Lilja)
); 6.11.1998 Po Tahkoluoto (Pertti Kalinainen,
Erkki Haukioja); 7.11.1998 Po Tahkoluoto (Seppo
Laine, Jorma Kaitajärvi, Aarne Ohtonen, Jorma
Hannu ym.); 8.-11.11.1998 Ra Otanlahti (Ilkka
Vieno ym.) 4.-7.12.1998 Po Tahkoluoto (Tapani
Lilja, Juha Sjöholm ym.) Kaksi peräkkäistä ennätysvuotta
niin Satakunnassa kuin valtakunnallisestikin (Suomessa
20 vuonna 1997 ja 58 vuonna 1998)! Räyhän lintu
löytyi kuolleena ja on nyt Turun Yliopiston eläinmuseon
kokoelmissa 3.
Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos)(34)
4.1.-22.2.1997 Kö Kirkkosaari koiras (Kari Kekki,
Rauli Holm, Jarmo Holm, Ilkka Kuvaja ym), 9. -
18.6.1994 Po Kivini koiras, naaras ja 2 juv (Tapani
Lilja, Pekka Eriksson), 29.9.1993 Po Reposaari
(Tapani Lilja), 13.9.1993 Po Yyterin lietteet
koiras (Tapani Lilja), 2.4.1990 Po Karhuluoto
koiras (Tapani Lilja), 29.11.1987 Po Toukari naaras
(Tapani Lilja). Talven 93/94 jälkeen Satakunnassa
ei juuri ole päästy nauttimaan valkoselkätikoista.
Lyhytvarvaskiuru (Calandrella brachydactyla)(2)
11.5.1997 Po Yyteri (Tapani Lilja, Pentti Kuusela,
Veikko Aalo ym). Vasta toinen havainto Rariteettikomitean
aikakaudella Satakunnasta. Havainnot lyhytvarvaskiurusta
ovat 1990 -luvulla lisääntyneet voimakkaasti 3,
mutta Satakunnassa laji on edelleen käsittämättömän
harvinainen!
Isokirvinen (Anthus richardi)(91)
30.9.1998 Po Yyteri lähti NW (Tapani Lilja), 25.10.1998
Ra Nurmes S (Rasmus Mäki, Hannu Huhtinen, Arno
Lipsanen), 6.9.1987 Po Leveäkari 5p (Petri Rissanen,
Jani Vastamäki, Lauri Hänninen ym.) Vuonna 1997
lajia ei Satakunnassa tavattu. Useimpiin maastohavaintoihin
sisältyy myös mongoliankirvisen mahdollisuus.
Nummikirvinen (Anthus campestris)(9)
30.8.1997 Sä Huovinrinne (Erkki Kallio). Suomessa
on tavattu nummikirvisiä peräti 172 yksilöä!
Virtavästäräkki (Motacilla cinerea)(5)
11. - 12.4.1998 Po Lampinkoski koiras (Kalle Mattila,
Leo Salo, Mikko Lappalainen). Virtavästäräkki
on Satakunnassa taigakirvistäkin harvinaisempi
laji!
Keltavästäräkki (Motacilla flava feldegg)(3)
17.5.1997 Po Haminakari koiras lähti N (Juha Niemi
ym.) Mainittakoon että solun hengityskeskuksessa
esiintyvän deoksiribonukleiinihapon emässekvenssejä
keskiverto-ornia tarkemmin tutkineet eurooppalaiset
taksonomistit luokittelevat mustapäävästäräkin
M. feldegg, harmaapäävästäräkin M. thunbergi sekä
"keltavästäräkin" M. flavissima lajeiksi erotuksena
sinipäävästäräkistä M. flava!8
Sitruunavästäräkki (Motacilla citreola)(26)
8.5.1997 Sä Lännen Tehtaat koiras (Kari Kekki,
Jarmo ja Rauli Holm, Ilkka Kuvaja), 26.-27.4.1998
Ra Unajanlahti koiras (Markku ja Tapani Santamaa,
Anna Innola ym.), 4.8.1998 Lu Säppi 1kv (Juha
Sjöholm). Säkylän lintu on vasta toinen yksilö
rannikon ulkopuolelta. Vaikka laji esiintyi vuonna
1997 Suomessa ennätyksellisen runsaana, yhtään
havaintoa ei tehty Porin perinteisillä sittisniityillä.
Laji on viime vuosina levittänyt pesimäaluettaan
sekä länteen että pohjoiseen ja Suomen ensipesintä
tapahtuikin vuonna 1991 Porissa. 3,8 Isokirvisen
ja sitruunavästäräkin esiintyminen syysmuutolla
Satakunnassa 7-päivän jaksoissa
Mustapäätasku (Saxicola torquata ssp.)(22)
(264,21,21) 10.10.1997 Po Reposaari naaraspukuinen
rotua maura (Matti Sillanpää, Pekka Eriksson,
Petteri Mäkelä ym.) 25.-26.5.1998 Ej Verkkokari
koiras rotua rubicola/hibernans (Markku Santamaa,
Veli Puputti ym.) 2.6.1990 Po Kuuminainen koiras
rotua maura (löytäjä ei tiedossa, ilm. Jani Vastamäki,
Lauri Hänninen, Kari Kekki), 15.5.1994 Lu Säppi
naaras (Petteri, Eero ja Matti Mäkelä). Säpin
havainto on julkaistu aiemmin hylättynä. Eurajoen
lintu on ensimmäinen läntisen roturyhmän edustaja
Satakunnasta. Myös mustapäätaskun itäisten ja
läntisten rotujen lajistatuksesta on keskusteltu
runsaasti viime aikoina. RK ei enää tarkasta havaintoja
mustapäätaskun maura -rodusta vuoden 1999 alusta
alkaen. Maura-mustapäätaskun esiintyminen syysmuutolla
Satakunnassa 7 päivän jaksoissa
Ruokosirkkalintu (Locustella luscinioides)(2)
10.-11.6.1997 Ko Puurijärvi koiras Ä (Juha Niemi,
Marko Dahlman, Ilkka Kuvaja ym.), 18.7.1998 Po
Riitasarka koiras Ä (Asko Rokala, Tarja Laustela,
Tapani Lilja ym.). Puurijärven havainto on Satakunnan
ensimmäinen tästä rehevien kosteikkojen ruovikkoja
asuttavasta lajista. Ruokosirkkalintu on taantunut
levinneisyytensä lounaisosissa mutta itäisessä
Euroopassa, siis lähinnä meitä, ruokosirkkalinnun
kanta on kasvamaan päin. 3
Lapinuunilintu (Phylloscopus borealis)(5)
24.6.1998 Lu Säppi koiras Ä (Olli Salminen, Tapani
Lilja, Virpi Lilja, Ilkka Lilja). Kevätmuutolla
laji on tavattu 21.-24.6. kolmasti ja syysmuutolla
20.8. sekä 24.8.
Kashmirinuunilintu (Phylloscopus humei)
(3)
11.10.1998 Po Reposaari (Petteri ja Matti Mäkelä,
Veikko Aalo, Tapani Lilja ym.) Satakunnan kolmas
ja samalla ensimmäinen omana lajinaan! Suomessa
kashmirilaisia on tavattu pääosin lokakuussa kaikkiaan
14. Hollannissa humei on tavattu vuoden 1997 loppuun
mennessä 14 kertaa havaintojen jakautuessa seuraavasti:
helmi- 1, loka- 2, marras- 6 ja joulukuu 5. Evans
listaa Brittein saarilla tavattujen humeiden määräksi
vähintään 28 vuoden 1994 loppuun mennessä; Havainnoista
tosin vain pieni osa on sikäläisen rk:n tarkastamia.9
Kashmirinuunilintu lienee siis luultua säännöllisempi
vieras myös Suomessa.
Taigauunilintu (Phylloscopus inornatus)(66)
21.9.1997 Po Reposaari sahan alue (Veikko Aalo),
18.9.1998 Lu Säppi 3: 8.50 - 8.55 Eteläkarin polun
varressa, 16.10 - 16.20 Takalahdessa sekä 12.00,
17.15 ja 18.30 Hanhiston polun varressa (Petteri
Mäkelä, Matti Sillanpää, LauriTurtola) sekä 19.9.1998
Lu Säppi 2 (samoja)(Petteri Mäkelä), 26.9.1998
Po Reposaari sahan alue (Veikko Aalo, Tapani Lilja,
Timo Trogen ym.), 3.10.1998 Po Reposaari sahan
alue (Petteri Mäkelä). Vuonna 97 lajista tehtiin
hieman yllättäen vain yksi havainto.
Hippiäisuunilintu (Phylloscopus proregulus)(64)
30.9.1997 Po Mäntyluoto Kallo (Pekka Eriksson),
30.9.1997 Po Tahkoluoto Kallioholma (Tapani Lilja,
Pekka Eriksson, Kari Karhu ym) , 1.10.1997 Lu
Säppi r (Asko Eriksson), 17.10.1997 - 19.10.1997
Po Tahkoluoto (Juha Niemi, Teemu Lehtiniemi, Tapio
Aalto, Tapani Lilja ym). 7.10.1998 Po Reposaari
sahan alue (Tapani Lilja, Pekka Eriksson ym.),
19.10.1998 Lu Säppi Lepistö (Kristian Laihinen,
Juha Sjöholm), 20.10.1998 Lu Säppi Hanhisto (Juha
Sjöholm, Lauri Turtola), 21.10.1998 Po Tahkoluoto
Tyrnikari (Tapani Lilja), 21.10.1998 Lu Säppi
Hanhisto klo 15 (Petteri Mäkelä, Lauri Turtola)
21.10.1998 Lu Säppi Lepistö klo 14.15 - n.18.00
(Kalle Mattila), 22.10.1998 Po Tahkoluoto Tyrnikari
3 (Tapani Lilja), 24.10.1998 Po Tahkoluoto Tyrnikari
2 (Tapani Lilja ym.) 19.10.1996 Po Tahkoluodon
kylä (Juha Sjöholm, Matti Sillanpää, Kari Kekki
ym.), 26.10.1996 Lu Säppi (Jyrki Normaja, Soili
Leveelahti). Tahkoluodon kylällä havaittiin 19.10.1996
siis kaksi eri yksilöä. Säpissä tavattiin 19.-21.10.1998
AHT:n tulkinnan mukaan yhteensä 3 yks. Taiga-
ja hippiäisuunilinnun esiintyminen Satakunnassa
7-päivän jaksoissa (aineistosta puuttuvat ennen
vuotta 1995 rengastetut yksilöt)
Pikkusirkku (Emberiza pusilla)(33)
17.10.1997 Lu Säppi (Antti Luukkonen, Esko Railo,
Kalevi Hiironniemi ym), 2.9. - 3.9.1998 Lu Säppi
Hanhisto (Juha Sjöholm), 27.10.1998 Lu Säppi Hanhisto
(Juha Sjöholm). RK/AHT -ajan pikkusirkuista vain
yksi on havaittu keväällä; lisäksi on tavattu
marraskuiset ja joulukuiset linnut.
Pikkusirkun esiintyminen syysmuutolla Satakunnassa
7-päivän jaksoissa
Todennäköiset tarhakarkulaiset
Tiibetinhanhi (Anser indicus)
20.6.1998 Lu Säppi S (Juha Sjöholm).
Mandariinisorsa (Aix galericulata)(2)
26.4.1997 Kö Kuninkaanlähde koiras (v) (Kari Kekki
ym.), 24.-25.5.1998 Ul Pappilanlampi k (v) (Jarno
Jokinen, Jani Raitanen; ilm. Jani Vastamäki);
12.8.-10.9.1998 Po Kirjurinluoto k (v) (Ari Rantamäki
ym.). Mandariinisorsa pesii jo Etelä-Ruotsissa
korkeintaan 10-20 parin voimin.4
Kupariviuhkasorsa (Oxyura jamaicensis)
30.8.1997 Kö Köyliönjärvi koiras (Ilkka Kuvaja,
Rauli ja Jarmo Holm). Maakunnalle uusi laji. Tämä
hiljalleen Eurooppaan levittäytyvä istukas ja
tarhakarkulainen on jo pesinyt Ruotsissa! 4
Hylätyt havainnot
Suippopyrstökurppa 21.4.1997 Lu Säppi
Arosuohaukka 17.5.1997 Po Eteläranta +2kv
naaras N
Käärmekotka 10.6.1997 Ko Jalonoja S
Pikkukiljukotka 17.5.1997 Po Toukari 2
Kilju/pikkukiljukotka 9.5.1997 Po Toukari
Palsasirri 29.8.1998 Po Fleiviiki.
Valkoselkätikka 8.8.1997 Po Huhtala
Sitruunavästäräkki 16.5.1998 Lu Säppi n
Isokirvinen 18.9.1998 Lu Säppi
Ruskouunilintu 15.10.1997 Lu Säppi
Harmaasirkku 31.10.1998 Kö Tuiskula NE.
Niitty/Arosuohaukka 14.5.1998 Ko Puurijärvi
Haarahaukka 11.5.1998 Ku valtatie 11
Haarahaukka 25.4.1998 Po Yyterin torni
Kiitokset
Erityiskiitokset kaikille havainnoijille, jotka
vaivojaan säästämättä tekivät RK/AHT -ilmoitukset
havaitsemistaan lajeista ja siten mahdollistivat
tämän katsauksen synnyn! Kiitokset myös tämän
katsauksen kuvittajille sekä Bongariliiton lintutiedotukselle,
jonka ilmoittama aineisto on ollut pohjana havaintojen
keruussa.
Kirjallisuus
- Evans, L.G.R. & Turner, D. 1997: Contentious
UK Bird Taxonomy -internet: www.netlink.co.uk/users/ag/index.html
- Hayman, P., Marchant, J. & Prater, T. 1986:
Shorebirds. Beckenham
- Lindroos, T. 1998: Rariteettikomitean hyväksymät
havainnot vuodelta 1997. - Linnut 33 (6): 8
- 27.
- Lindroos, T. & Luoto, H. 1999: Vuoden 1998
hyväksytyt harvinaisuushavainnot. - Linnut 34
(4): 26 - 39.
- Madge, S. & Burn, H. 1988: Wildfowl. London
- Millington, R. 1998: The Green-winged Teal.
- Birding World 11: 430 - 434.
- Pöyhönen, M. 1995: Muuttolintujen matkassa.
Keuruu
- van den Berg, A.B. & Bosman, C.A.W. 1999:
Rare birds of the Netherlands. Utrecht.
- Vinicombe, K. & Cottridge, D. 1996: Rare birds
in Britain & Ireland. London
|