ETUSIVU

AHT
>> Katsaus 1994
>> Katsaus 1995
>> Katsaus 1996
>> Katsaus 1997-1998
>> Katsaus 1999
>> Katsaus 2000


 


SIVUKARTTA

Porin Lintutieteellinen Yhdistys r.y. (PLY)
  AHT


Satakunnan harvinaisuushavainnot 1997 ja 1998 / katsaus
Jani Vastamäki

Katsauksessa ovat mukana rariteettikomitean (SLY & BirdLife Suomi) ja alueharvinaisuustoimikunnan (PLY) käsittelemät havainnot Satakunnasta vuosilta 1997 ja 1998 sekä joitakin vanhempia havaintoja

AHT:n toiminnasta

AHT:n kokoonpano vuosina 1997 - 1998 oli seuraava: Juha Niemi (puheenjohtaja), Jani Vastamäki (sihteeri) sekä jäsenet Kari Kekki, Petri Rissanen ja Markku Santamaa. Alueharvinaisuustoimikunta tarkastaa kaikki havainnot seuraavista lajeista vuoden 1999 alusta lukien (luettelossa on jälleen RK:lta AHT:n tarkastettavaksi siirtyviä lajeja): jääkuikka, jalohaikara, mustahaikara, kiljuhanhi, lumihanhi, tiibetinhanhi, punakaulahanhi, ruostesorsa, mandariinisorsa, haarahaukka, niittysuohaukka, arosuohaukka (+2kv-tyyppiset koiraat; muut RK:lle), niitty/arosuohaukka, kilju/pikkukiljukotka, punajalkahaukka, tunturihaukka, pikkuhuitti, lampiviklo, rantakurvi, leveäpyrstökihu, tunturikihu, riuttatiira, etelänkiisla, pikkuruokki, mehiläissyöjä, sininärhi, valkoselkätikka, isokirvinen, sitruunavästäräkki, virtavästäräkki, sinipyrstö, mustapäätasku rotu maura sekä ssp. (rubicola/hibernans RK:lle), lapinuunilintu, taigauunilintu, hippiäisuunilintu, lapintiainen, mustaotsalepinkäinen, keltahemppo, pikkusirkku, kultasirkku.

Vuoden 1999 alusta ei siis enää tarkasteta havaintoja keräkurmitsasta; Laji poistettiin tarkastettavien listalta runsaan viime aikaisen esiintymisen ja toisaalta havaintojen korkean hyväksymisasteen vuoksi. Havaintoja leveäpyrstökihusta ei tarkasteta ajalta 1.9.1999 - 30.11.1999; Leveäpyrstökihun esiintymisestä on tekeillä erillinen katsaus. Havainnot etelänkiislasta tarkastetaan edelleen vastoin lajiluetteloissa mainittuja tietoja.

Hyväksytyt havainnot

Luku lajin jäljessä ilmoittaa RK:n ja AHT:n hyväksymien yksilöiden määrän Satakunnasta mukaan lukien nyt käsiteltävät vuodet 1997 ja 1998. Havainnoijista ensimmäisenä on ilmoitettu linnun löytäjän (mikäli tiedossa) tai ilmoituksen laatijan nimi. Joidenkin lajien yhteydessä on esitetty lyhyt katsaus uusimpaan kirjallisuudessa esiintyvään tietoon lajin esiintymisestä Suomessa tai Euroopassa. Lajien esiintymistä ei kuitenkaan käsitellä yhtenäisesti mm. siksi, ettei katsauksen julkaiseminen viivästyisi. Jatkossa harvinaisuuskatsaukset on tarkoitus julkaista samassa aikataulussa rariteettikomitean katsausten kanssa. Katsauksessa käytetyt lyhenteet ks. Linnut 34(6): s. 27 (Lindroos & Luoto 1999). 4

Amerikanjääkuikka (Gavia immer)(3)
17.-18.11.1997 Sä Pyhäjärvi +1kv (Rami Lindroos, Rasmus Mäki ym.) Lintu löytyi Yläneen puolelta mutta havaittiin myös Säkylästä. Havainto on alueemme kolmas ja samalla ensimmäinen rannikon ulkopuolelta. Suomessa on nyt havaittu yhteensä 55 amerikanjääkuikkaa; Ruotsissa on havaittu peräti 300 amerikanjääkuikkaa, joista valtaosa luonnollisesti länsirannikolla4.

Jääkuikka (Gavia adamsii) (31)
2.5.1997 Lu Säppi 2kv N (Matti Sillanpää, Matti Mäkelä, Petteri Mäkelä), 17.5.1997 Po Tahkoluoto ja Haminakari +2kv jp NNE/N (Matti Sillanpää, Juha Heino, Sami Luoma, Juha Niemi ym), 21.5.1997 Lu Säppi +2kv jp N (Petteri Mäkelä, Matti Mäkelä), 23.-24.11.1997 Po Yyterin lietteet 1kv (Asko Eriksson, Petteri Mäkelä, Matti Mäkelä, Juha Niemi ym.), 29.4.1998 Po Sten-Kumppoosi 2kv S/N (Jari Lagerroos, Kimmo Nuotio), 16.5.1998 Lu Säppi +2kv jp N (Petteri Mäkelä, Veikko Aalo), 17.5.1998 Lu Säppi +2kv jp N (Petteri Mäkelä, Veikko Aalo, Matti Riihimäki), 17.5.1998 Po Tahkoluoto 2kv E/N (Tapani Lilja, Pekka Eriksson, Olli Tuomi ym), 21.5.1998 Po Haminakari ja Kallioholma +2kv jp N (Tapani Lilja, Tom Lindroos ym.)(Lintu havaittiin klo 7.25 Kallioholmassa, klo 7.27 Haminakarissa ja klo 8.12 Kristiinankaupungin Ljusgrundissa - muuttonopeus oli siis n. 67 km/h!), 19.9.1998 Lu Säppi +2kv jp NE (Petteri Mäkelä, Lauri Turtola), 24.10.1998 Ra Nurmes juv/subad/tp SW (Hannu Huhtinen, Arno Lipsanen), 24.10.1998 Ra Nurmes juv/subad/tp SW (Hannu Huhtinen, Rasmus Mäki, Arno Lipsanen). Molempina vuosina hyvä esiintyminen 1990 -luvun vuosittaisen yksilökeskiarvon ollessa aiemmin tasan kaksi! Lajista on nyt tarkastettu keväthavainnot kaikkiaan 21 yksilöstä. Yläneen Pyhäjärvellä marraskuussa 1997 vieraillutta jääkuikkaa ei tiettävästi tavattu Satakunnan puolella.

Jääkuikan esiintyminen kevätmuutolla Satakunnassa 1977 - 1998

Jalohaikara (Egretta alba) (7)
13.6.1990 Po Yyteri lähti S (Pentti Zetterberg).

Mustahaikara (Ciconia nigra)(5)
22.4.1998 Ej Verkkokari (Reijo Heikkinen, Pävi Ridell-Heikkinen)(Elina Virtanen, Jari Virtanen, Seppo Kivislahti), 27.4.1998 Kö Huhdinkylä W (Kari Kekki, Ilkka Kuvaja, Jussi Mäkinen, Jarmo Holm), 12.8.1982 Po Leveäkari ad lähti N (Tapani Lilja). Vuoden -82 mustahaikara seikkaili tiettävästi Porissa jo keskikesällä mm. Fleiviikissä.

Ruostesorsa (Tadorna ferruginea)
(15) 29.6.-6.7.1997 Po Yyteri (Joel Karvonen, Juha Niemi, Juha Sjöholm ym.) Ruostesorsia on tavattu Satakunnassa 1990 -luvulla noin joka toinen vuosi. Satakunnan ruostesorsista yli puolet on tavattu jaksolla 23.-29.7. Ruostesorsan alkuperä Länsi- ja Pohjois-Euroopassa on usein kyseenalainen. RK:n tulkinnan mukaan Suomessa tavatut linnut ovat luonnonvaraista alkuperää. Ruostesorsan Bulgariassa ja Venäjällä olevat populaatiot ovat ilmeisesti kasvaneet aiemman taantuman jäljiltä3. Eurooppaan tarhakarkureista syntyneestä kannasta esiintyy ristiriitaista tietoa: van Berg ja Bosman arvelevat että Eurooppaan ei ole syntynyt pysyvää pesimäkantaa 8 , mutta toisaalta esim. Sveitsissä tehtiin vuonna 1997 731 havaintoa (suurin parvi 59 yksilöä) ja Englannissa monet lammikkolinnut ovat lentokykyisiä (jopa keskellä Lontoota) 4. Koska esiintymiset ajoittuvat usein heinä-elokuulle, jota pidetään linnuilla harhautumiselle epätodennäköisenä ajankohtana, lajia on yleisesti pidetty karkulaisena. Euroopassa havaitut linnut viipyvät kuitenkin yleensä vain hetken ja varsinkin talvehtimishavainnot ovat niukkoja9 eli tavattujen lintujen muuttovire on suuri. Ruostesorsan aasialaiset populaatiot ovat sekä muuttavia että nomadisia ja joukkoesiintymisten ajankohta näyttäisikin viittaavan kuivuusmuuttoon normaaleilta pesimäalueilta. 21.7.1973 Kirgisiassa Alma-Atan lähistöllä poikasena rengastettu lintu on tavattu kuolleena Puolan Zagorovissa 30.10.1978, mikä myöskin tukee luonnonvaraista esiintymistä 8. Cottridge & Vinicombe huomauttavat lisäksi, että vuoden 1994 joukkoesiintymisen aikaan Luoteis-Euroopassa tavattiin poikkeuksellisen paljon pronssi-iibiksiä, joiden harhautumismekanismi lienee samanlainen 9.

Amerikanhaapana (Anas americana)(2)
1.-5.7.1997 Po Yyteri koiras (Matti Sillanpää ym.), 11.8.-1.9.1998 Po Enäjärvi +1kv koiras (Petri Rissanen ym.) Odotettu lisä maakunnan linnustoon. Suomessa on tavattu useita ilmeisiä haapanan ja amerikanhaapanan risteymiä, joten tuntomerkit tulee tutkia huolellisesti ennen lopullista määritystä 3 . Hollannissa on tavattu lisäksi amerikanhaapanaa muistuttavia risteymiä, joiden kantalajeista kumpikaan ei ole ollut amerikanhaapana! Lajista tunnetaan vuoteen 1993 mennessä viisi eurooppalaista rengaslöytöä Kanadassa rengastetuista yksilöistä (Ranska, Irlanti 2, Skotlanti 2). Englannissa havainnot amerikanhaapanasta painottuvat syksyyn ja talveen. Nearktisten vesilintujen kevätesiintyminen Suomessa sopii varsin hyvin Vinicomben & Cottridgen hahmottelemaan teoriaan, jonka mukaan ankarat pakkasjaksot Pohjois-Amerikassa aiheuttavat vesilintujen ja lokkien talviesiintymisiä Euroopassa. Kirjoittajat muistuttavat lisäksi, että USA:n itärannikko sijaitsee huomattavan etelässä (mm. New York on samalla leveyspiirillä kuin Barcelona); Suoraan Atlantille kylmyyttä pakeneva lintu päätyisi siis Etelä-Eurooppaan tai Luoteis-Afrikkaan, joista onkin lukuisia havaintoja nearktisista vesilinnuista, kahlaajista ja lokeista. Pohjois-Amerikassa nämä lajit muuttavat keväällä itärannikkoa seuraten, joten jatkaessaan keväällä luontaiseen muuttosuuntaansa osa harhautuneista yksilöistä päätyisi mm. Luoteis-Eurooppaan. Harhautumisessa lienee osuutta myös abmigraatiolla, jossa harhautuja pariutuu vieraan lajin yksilön kanssa seuraten tätä muuttomatkallaan 8,9

Tavi (Anas crecca carolinensis)(3)
23.4.1997 Po Fleiviiki koiras (Juha Niemi, Veikko Aalo), 30.4.1997 Po Riitsaranlahti koiras (Juha Niemi). Havaintojen on tulkittu koskevan eri yksilöitä. Alalajin statuksesta on viime aikoina keskusteltu paljon ja mm. Stepanyan, Livesey sekä van den Berg pitävät carolinensista lajina pukutuntomerkkien ja rakenteellisten erojen perusteella; American Ornithologists´ Unionin mukaan kyseessä on tavin alalaji. 1,8 Ainoastaan koiraat voidaan luotettavasti määrittää höyhenpuvun perusteella: Eroja on rinnan valkean pystyjuovan lisäksi mm. ruumiinhöyhenten kuvioinnissa, pään kuvioissa, siipipeilissä, hartiahöyhenissä, alaperässä sekä rinnan värityksessä 6. Alalajien risteymiä tunnetaan mm. Ruotsista, Englannista ja Hollannista. Amerikantavi poistettiin vuonna 1991 Englannin harvinaisuuslistalta vuosittaisen havaintomäärän ollessa tuolloin 25 - 30 yksilöä 9. Vuoteen 1993 mennessä Euroopasta tunnetaan ainakin neljä rengaslöytöä Pohjois-Amerikassa rengastetuista yksilöistä (Englannista, Islannista sekä Irlannista 2)8. Suuntaviivoja nearktisten sorsien harhautumisesta yllä.

Sinisiipitavi (Anas discors)(3)
23.4.1997 Po Teemuluoto koiras (Juha Niemi). Maakunnan kolmas disco näyttäytyi räntäsateisena päivänä häviten suiston sorsamassaan. Tämä nearktinen heinätavin vastine on kotimantereellaan varsin myöhäinen muuttaja 5 ja esiintymiskuva Englannissa poikkeaakin muista jenkkisorsista siten, että talvihavainnot ovat hyvin harvinaisia ja keväthavainnot tavallisempia kuin muilla jenkkisorsilla 9. Lajista tunnetaan vuoteen 1993 mennessä ainakin 13 eurooppalaista rengaslöytöä, mm. Tanskasta, Englannista, Irlannista ja Ranskasta 8. Myös sinisiipitavia muistuttavia risteymiä tavataan ja Englannissa lajin naaras on pesinyt lapasorsakoiraan kanssa tuottaen kolme jälkeläistä,9 joten höyhenpuvun yksityiskohdat on syytä tutkia tarkkaan myös tällä lajilla.

Punasotka x tukkasotka (Aythya ferina x fuligula)
2.5.1997 Sä Köörnummen puhdistamo jp koiras (Kari Kekki, Rauli Holm, Jarmo Holm). Linnussa havaittiin selvästi em. lajien piirteitä sekä yhtäläisyyksiä aiemmin kuvattuihin ko. lajiparin risteymiin; Ensisilmäyksellä yksilö muistutti suuresti lapasotkakoirasta. AHT kerää ja julkaisee vastaisuudessakin havaintoja risteymistä etenkin sellaisten yksilöiden osalta, jotka muistuttavat jotakin lajia siinä määrin, että virhemäärityksen mahdollisuus on suuri.

Pilkkaniska (Melanitta perspicillata)(4)
18.5.1997 Po Enskeri 2 +2kv koirasta N (Juha Niemi, Matti Sillanpää ym.) Havainto on Satakunnan kolmas ja Suomesta vasta toinen useampaa kuin yhtä yksilöä koskeva havainto. Brittein saarilla pilkkaniska on varsin tavallinen vieras havaintojen painottuessa talveen sekä alueellisesti Irlantiin ja Skotlantiin - parhaina vuosina havaitaankin n. 30 yksilöä 9. Cottridge & Vinicombe arvelevat että laji pesii ainakin satunnaisesti myös Euroopassa. Laji on kuitenkin suuri harvinaisuus Hollannissa, josta tunnetaan ainoastaan seitsemän havaintoa; Saksankin ensimmäinen 1900 -luvun havainto lajista tehtiin vasta 1995! 8. Suomessa pilkkaniskoja tavataan touko - kesäkuussa yleensä muiden Melanitta -lajien parvissa; lajia on viime aikoina opittu etsimään myös kesäisistä sulkasatoparvista.

Haarahaukka (Milvus migrans)( 10)
8.5.1997 Kö Huhdinkylä (Rauli Holm, Jarmo Holm), 23.5.1998 Po Yyteri 2 S/NW (Pekka Eriksson), 2.9.1998 Po Toukari N (Tapani Lilja). Köyliön havainto on AHT:n historian aikana vasta toinen rannikkoseutujen ulkopuolelta, mikä selittynee rannikon paremmalla havainnointiaktiviteetillä, sillä Suomessa lajin on todettu suosivan Satakunnan sisämaassakin yleisiä metsäisiä elinympäristöjä. Toukarin lintu on puolestaan AHT-ajan toinen syysmuuttohavainto.

Niittysuohaukka (Circus pygargus)(26)
9.6.1997 Po Kyläsaari 2kv koiras (Juha Niemi, Matti Sillanpää), 29.4.1998 Po Teemuluodon torni +2kv naaras NW (Pirkka Aalto, Liisa Ojanen, Mikko Ojanen), 26.6.1998 Po Härkäluoto +2kv koiras (Tapani Lilja), 29.8.1998 - 1.9.1998 Sä Korttoonmäki 1kv (Rauli Holm, Jarmo Holm), 6.9.1998 Po Reposaaren uimaranta +2kv koiras SW (Petteri Mäkelä, Veikko Aalo, Kristian Laihinen). RK:n/AHT:n tarkastamista Satakunnan niittysuohaukoista 16 on havaittu jaksolla 7.5. - 10.6. 1.1.1997 alkaen havainnot niittysuohaukasta tarkistaa AHT.

Aro/niittysuohaukka (Circus macrourus vel pygargus)(6)
25.8.1997 Sä Iso-Säkylä +1kv naaras SW (Rauli Holm, Jarmo Holm), 31.8.1998 Sä Korttoonmäki 1kv W (Kari Kekki, Jarmo Holm). Korttoonmäen havainto koskee erittäin suurella todennäköisyydellä alueella viivähtänyttä niittysuohaukkaa.

Arokotka (Aquila nipalensis)
28.6.1998 Po Ruosniemi subad N klo 16.25 (Jari Lagerroos). Maakunnalle uusi laji ja samalla vuoden ainoa rarikotka Satakunnassa yllätti havainnoijan kotipihallaan! Vuonna 1998 arokotkia nähtiin Suomessa kaikkiaan neljä yksilöä 4.

Punajalkahaukka (Falco vespertinus)(36)
3.9.1995 Po Pietniemi naaras (Jaakko Esama, Jari Lagerroos, Matti Sillanpää). RK poisti punajalkahaukan listaltaan vuoden 1997 alusta alkaen 4, joten havainnot tarkastaa jatkossa AHT.

Tunturihaukka (Falco rusticolus)(13)
11.10.1997 Po Reposaari SSE (Matti Sillanpää, Petteri Mäkelä ym.), 3.10.1996 Po Toukarin pellot lähti S (Juha Sjöholm). Varsin tyypillinen esiintyminen.

Pääskykahlaaja (Glareola pratincola)
26.10.1998 Lu Säppi 1kv (Juha Sjöholm). Maakunnalle uusi, valtakunnallisestikin erittäin harvinainen laji! Pääskykahlaajia on aiemmin tavattu Suomessa kuusi yksilöä keväällä - loppukesällä; Säpin lintu on lajin ensimmäinen nuori yksilö Suomessa. Lähisukuinen aropääskykahlaaja sen sijaan on tavattu maassamme 14 kertaa ja seitsemästi kyseessä on ollut 1kv lintu. Monen lajista kiinnostuneen bongarin harmiksi Säpin pääskykahlaaja ei viipynyt pitkään vaan jatkoi muuttomatkaansa kesken tuntomerkkien luonnostelun.

Keräkurmitsa (Charadrius morinellus)(56)
20.5. - 21.5.1998 Kö Kepola 2 ad (Rauli Holm, Jarmo Holm), 20.5.1998 - 23.5.1998 Po Lattomeri 16 - enimmillään 26 ad (Tapani Lilja ym.), 26.5.1998 Kö Kepola 10 ad (Rauli Holm, Jarmo Holm, Ilkka Kuvaja), 22.8.1998 - 23.8.1998 Sä Iso-Säkylä ja Omahaara 4 ad (Kari Kekki, Jarmo Holm, Rauli Holm), 1.9.1998 Sä Korttoonmäki 6 1kv (Seppo Aro, Rainer Aro)(Jarmo Holm), 16.9.1998 - 21.9.1998 Po Toejoki ad (Petteri Mäkelä, Matti Mäkelä, Timo Elo), 29.9.1998 Lu Säppi Lännennokka 1kv (Juha Sjöholm). Täysin poikkeuksellinen esiintyminen niin keväällä kuin syksylläkin! AHT:n aikana on tavattu aiemmin vain kolme yksilöä keväällä ja neljä syksyllä vastaavien lukujen ollessa vuonna 1998 38 keväällä ja 12 syksyllä! Myös valtakunnallisesti koettiin ennennäkemätön kevätesiintyminen.

Siperiankurmitsa (Pluvialis fulva)(8)
13.7.1997 Po Yyteri +1 kv (v) (Tapani Lilja, Juha Niemi ym). Huippuvuoden jälkeen palattiin jälleen normaalilukemiin.

Valkoperäsirri (Calidris fuscicollis) (3)
23.6.1998 Po Yyteri lähti S/W (Kaarle Lönnroth ym). Suomen viidestä valkoperäsirristä kolme on siis tavattu Yyterissä! Kuten monet läpimuutolla tavattavat kahlaajat, tämäkin lintu viivähti lietteillä vain hetkisen.

Lampiviklo (Tringa stagnatilis)(32)
23.6.1998 Po Yyterin lietteet (Juha Sjöholm, Jorma Hannu), 27.6.1998 Po Yyterin lietteet (Veikko Aalo). Linnut on tulkittu eri yksilöiksi. Lampiviklo on aiemmin tavattu kesäkuussa ainoastaan kolmasti.

Rantakurvi (Xenus cinereus)(28)
23.6.1998 Po Yyterin lietteet (Markku Santamaa, Veli Puputti), 23.6.1998 Po Yyterin lietteet 2 (Juha Sjöholm, Jorma Hannu). Yhteensä siis kaksi yksilöä.

Suokukko (Philomachus pugnax)
5.12.1998 Po Reposaari naaraspukuinen E (Petteri Mäkelä, Matti Mäkelä, Veikko Aalo ym.) Kaikenlaista voi nähdä maineikkaan joulurallin aikana; Tämä havainto ilahdutti kahta joukkuetta (joista linnun huonommin nähnyt määritti sen tosin vain kahlaaja -lajiksi)! Havainto on tarkastettu myöhäisen ajankohdan takia ja on yli kuukauden myöhäisempi kuin Suomen tähän saakka myöhäisin julkaistu havainto 2.11.1974 Helsingin Kyläsaaressa 7.

Amerikanvesipääsky (Phalaropus tricolor)
24.5.1997 Po Yyteri naaras (Tapio Tuomenoja). Lintu viivähti hetken paikallisena suokukkoparvessa. Amerikanvesipääsky pesii Pohjois-Amerikan preerioilla ja talvehtii Etelä-Amerikassa. Laji on pitkän matkan muuttaja ja siitä tunnetaan havaintoja mm. Turkista, Etelä-Afrikasta ja Australiasta 2. Englannissa esiintyminen painottuu elokuun lopulta lokakuun alkuun ja tavatut yksilöt ovat enimmäkseen nuoria toisin kuin muualla Euroopassa, missä valtaosa havainnoista koskee keväisiä, juhlapukuisia lintuja. Englannin kevätlinnuista valtaosa on lajin käänteisen sukupuoliroolin mukaisesti naaraita ja vuoteen 1995 mennessä laji oli tavattu Brittein saarilla peräti 262 kertaa 9. Suomessa amerikanvesipääsky on tavattu nyt viidesti: Kolmasti toukokuussa (kaksi naarasta, yksi koiras), kerran kesäkuussa (naaras) ja kerran syyskuussa (nuori lintu).

Leveäpyrstökihu (Stercorarius pomarinus)(9)
31.5.1998 Po Tahkoluoto Kallioholma subad NNW (Pekka Eriksson, Asko Eriksson, Jorma Hannu ym.). Havaintoja leveäpyrstökihusta ei poikkeuksellisesti tarkasteta ajalta 1.9.1999 - 30.11.1999 ennätyksellisen voimakkaan invaasion vuoksi. Leveäpyrstökihu on normaalivuosina hyvin harvinainen Satakunnassa.

Pikkukajava (Rissa tridactyla)(58)
2.3.1997 Po Tahkoluoto 2kv S (Petteri Mäkelä, Matti Mäkelä, Kalle Mattila ym.), 21.5.1997 Po Haminakari 2kv N (Juha Niemi ym), 1.6.1997 Po Tahkoluoto Kallioholma ad NW (Pekka Eriksson, Pertti Uusivuori, Veikko Aalo), 9.11.1997 Po Tahkoluoto ja Reposaaren kärki 1kv S (Juha Niemi; Petteri Mäkelä, Veikko Aalo), 14.11.1997 Po Tahkoluoto 2 1kv N (Juha Niemi), 15.11.1997 Po Tahkoluoto ja Hylkiriutta 1kv (Juha Niemi, Matti Sillanpää, Petteri Mäkelä ym), 19.4.1998 Po Reposaari kalasatama 2kv (Juha Sjöholm, Matti Sillanpää, Lauri Turtola ym.), 4.10.1998 Po Tahkoluoto 1kv (Petteri Mäkelä, Matti Mäkelä, Lauri Turtola ym.). 26.10.1996 Ra mlk Aikko 1kv S (Rasmus Mäki, Mikael Nordström), 26.10.1996 Ra mlk Aikko ad S (Rasmus Mäki, Hannu Huhtinen, Ville Kirstilä ym), 27.10.1996 Ra mlk Aikko ad (Rasmus Mäki, Hannu Huhtinen, Arno Lipsanen ym.)

Riuttatiira (Sterna sandvicensis)(30)
5.5.1997 Lu Säppi 2 +2kv N (Matti Sillanpää, Matti Mäkelä, Petteri Mäkelä), 9.5.1997 Po Haminakari +2kv N (Juha Niemi ym), 17.5.1997 Lu Säppi +2kv NE (Petteri Mäkelä, Matti Mäkelä), 9.8.1997 Po Yyterin hiekkaranta ad lähti W (Asko Eriksson), 19.6.1998 Lu Säppi ad S (Juha Sjöholm), 11.7.1988 Po Yyteri S (Pentti ja Teija Zetterberg). Parin hiljaisen vuoden jälkeen mukava esiintyminen vuonna 1997 ja jälleen paluu hiljaiseloon vuonna 1998 (vuonna 1996 lajia ei tavattu ollenkaan ja vuonna 1995 tavattiin vain yksi). Tasan puolet (15) Satakunnan riuttatiiroista on tavattu jaksolla 24.4. - 25.5.

Valkosiipitiira (Chlidonias leucopterus) (3)
26.7.1998 Po Kokemäenjoen suisto jp (Tapani Lilja ym.). Suomessa valkosiipitiiroja on tavattu kaikkiaan 35 yksilöä, valtaosa loppukeväällä.

Etelänkiisla (Uria aalge)(35)
4.5.1997 Po Tahkoluoto +1kv NW (Juha Niemi, Pekka Eriksson ym), 20.5.1997 Lu Säppi +2kv N (Petteri Mäkelä, Matti Mäkelä), 25.5.1997 Po Haminakari +2kv N (Juha Niemi ym), 26.5.1997 Po Enskeri +2kv N (Juha Niemi ym), 31.5.1997 Po Haminakari 2 +2kv S +2kv N (Juha Niemi, Pekka Eriksson ym.), 1.6.1997 Po Tahkoluoto Kallioholma +2kv N (Pekka Eriksson, Pertti Uusivuori), 19.10.1997 Lu Säppi tp (Kai Hilditch, Antti Luukkonen, Kalevi Hiironniemi), 16.5.1998 Lu Säppi N (Petteri Mäkelä, Veikko Aalo), 17.5.1998 Lu Säppi S/W (Petteri Mäkelä, Veikko Aalo, Matti Riihimäki), 31.10.1998 Lu Säppi tp (Juha Sjöholm). Syyshavainnot tästä merellisestä lajista ovat edelleen huomattavasti keväthavaintoja harvinaisempia ja painottuvat lokakuun jälkimmäiselle puoliskolle (yksilöistä 30 keväältä/kesältä ja 5 syksyltä).

Pikkuruokki (Alle alle)(26)
2.1.1997 Ej Olkiluoto tp (Markku ja Tapani Santamaa, Veli Puputti), 21.2.1997 Po Räyhä tp (Kari Malen; ilm. Ari Karhilahti), 25.10.1997 Lu Säppi tp (Juha Niemi), 14.11.1997 Po Tahkoluoto 2 tp (Juha Niemi ym.), 17.11.1997 Po Tahkoluoto tp (Juha Niemi, Tapani Lilja), 10.10.1998 Lu Säppi (Juha Sjöholm); 21.10.1998 Lu matkalla Säppiin (Esko Railo ym.); 23.10.1998 Lu Säppi S (Petteri Mäkelä); ); 4.11.1998 Po Preiviiki (Juha Niemi, Markku Kylmäniemi, Tapani Lilja ym.) 5.11.1998 Po Tahkoluoto N (Tapani Lilja) ); 6.11.1998 Po Tahkoluoto (Pertti Kalinainen, Erkki Haukioja); 7.11.1998 Po Tahkoluoto (Seppo Laine, Jorma Kaitajärvi, Aarne Ohtonen, Jorma Hannu ym.); 8.-11.11.1998 Ra Otanlahti (Ilkka Vieno ym.) 4.-7.12.1998 Po Tahkoluoto (Tapani Lilja, Juha Sjöholm ym.) Kaksi peräkkäistä ennätysvuotta niin Satakunnassa kuin valtakunnallisestikin (Suomessa 20 vuonna 1997 ja 58 vuonna 1998)! Räyhän lintu löytyi kuolleena ja on nyt Turun Yliopiston eläinmuseon kokoelmissa 3.

Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos)(34)
4.1.-22.2.1997 Kö Kirkkosaari koiras (Kari Kekki, Rauli Holm, Jarmo Holm, Ilkka Kuvaja ym), 9. - 18.6.1994 Po Kivini koiras, naaras ja 2 juv (Tapani Lilja, Pekka Eriksson), 29.9.1993 Po Reposaari (Tapani Lilja), 13.9.1993 Po Yyterin lietteet koiras (Tapani Lilja), 2.4.1990 Po Karhuluoto koiras (Tapani Lilja), 29.11.1987 Po Toukari naaras (Tapani Lilja). Talven 93/94 jälkeen Satakunnassa ei juuri ole päästy nauttimaan valkoselkätikoista.

Lyhytvarvaskiuru (Calandrella brachydactyla)(2)
11.5.1997 Po Yyteri (Tapani Lilja, Pentti Kuusela, Veikko Aalo ym). Vasta toinen havainto Rariteettikomitean aikakaudella Satakunnasta. Havainnot lyhytvarvaskiurusta ovat 1990 -luvulla lisääntyneet voimakkaasti 3, mutta Satakunnassa laji on edelleen käsittämättömän harvinainen!

Isokirvinen (Anthus richardi)(91)
30.9.1998 Po Yyteri lähti NW (Tapani Lilja), 25.10.1998 Ra Nurmes S (Rasmus Mäki, Hannu Huhtinen, Arno Lipsanen), 6.9.1987 Po Leveäkari 5p (Petri Rissanen, Jani Vastamäki, Lauri Hänninen ym.) Vuonna 1997 lajia ei Satakunnassa tavattu. Useimpiin maastohavaintoihin sisältyy myös mongoliankirvisen mahdollisuus.

Nummikirvinen (Anthus campestris)(9)
30.8.1997 Sä Huovinrinne (Erkki Kallio). Suomessa on tavattu nummikirvisiä peräti 172 yksilöä!

Virtavästäräkki (Motacilla cinerea)(5)
11. - 12.4.1998 Po Lampinkoski koiras (Kalle Mattila, Leo Salo, Mikko Lappalainen). Virtavästäräkki on Satakunnassa taigakirvistäkin harvinaisempi laji!

Keltavästäräkki (Motacilla flava feldegg)(3)
17.5.1997 Po Haminakari koiras lähti N (Juha Niemi ym.) Mainittakoon että solun hengityskeskuksessa esiintyvän deoksiribonukleiinihapon emässekvenssejä keskiverto-ornia tarkemmin tutkineet eurooppalaiset taksonomistit luokittelevat mustapäävästäräkin M. feldegg, harmaapäävästäräkin M. thunbergi sekä "keltavästäräkin" M. flavissima lajeiksi erotuksena sinipäävästäräkistä M. flava!8

Sitruunavästäräkki (Motacilla citreola)(26)
8.5.1997 Sä Lännen Tehtaat koiras (Kari Kekki, Jarmo ja Rauli Holm, Ilkka Kuvaja), 26.-27.4.1998 Ra Unajanlahti koiras (Markku ja Tapani Santamaa, Anna Innola ym.), 4.8.1998 Lu Säppi 1kv (Juha Sjöholm). Säkylän lintu on vasta toinen yksilö rannikon ulkopuolelta. Vaikka laji esiintyi vuonna 1997 Suomessa ennätyksellisen runsaana, yhtään havaintoa ei tehty Porin perinteisillä sittisniityillä. Laji on viime vuosina levittänyt pesimäaluettaan sekä länteen että pohjoiseen ja Suomen ensipesintä tapahtuikin vuonna 1991 Porissa. 3,8 Isokirvisen ja sitruunavästäräkin esiintyminen syysmuutolla Satakunnassa 7-päivän jaksoissa

Mustapäätasku (Saxicola torquata ssp.)(22)
(264,21,21) 10.10.1997 Po Reposaari naaraspukuinen rotua maura (Matti Sillanpää, Pekka Eriksson, Petteri Mäkelä ym.) 25.-26.5.1998 Ej Verkkokari koiras rotua rubicola/hibernans (Markku Santamaa, Veli Puputti ym.) 2.6.1990 Po Kuuminainen koiras rotua maura (löytäjä ei tiedossa, ilm. Jani Vastamäki, Lauri Hänninen, Kari Kekki), 15.5.1994 Lu Säppi naaras (Petteri, Eero ja Matti Mäkelä). Säpin havainto on julkaistu aiemmin hylättynä. Eurajoen lintu on ensimmäinen läntisen roturyhmän edustaja Satakunnasta. Myös mustapäätaskun itäisten ja läntisten rotujen lajistatuksesta on keskusteltu runsaasti viime aikoina. RK ei enää tarkasta havaintoja mustapäätaskun maura -rodusta vuoden 1999 alusta alkaen. Maura-mustapäätaskun esiintyminen syysmuutolla Satakunnassa 7 päivän jaksoissa

Ruokosirkkalintu (Locustella luscinioides)(2)
10.-11.6.1997 Ko Puurijärvi koiras Ä (Juha Niemi, Marko Dahlman, Ilkka Kuvaja ym.), 18.7.1998 Po Riitasarka koiras Ä (Asko Rokala, Tarja Laustela, Tapani Lilja ym.). Puurijärven havainto on Satakunnan ensimmäinen tästä rehevien kosteikkojen ruovikkoja asuttavasta lajista. Ruokosirkkalintu on taantunut levinneisyytensä lounaisosissa mutta itäisessä Euroopassa, siis lähinnä meitä, ruokosirkkalinnun kanta on kasvamaan päin. 3

Lapinuunilintu (Phylloscopus borealis)(5)
24.6.1998 Lu Säppi koiras Ä (Olli Salminen, Tapani Lilja, Virpi Lilja, Ilkka Lilja). Kevätmuutolla laji on tavattu 21.-24.6. kolmasti ja syysmuutolla 20.8. sekä 24.8.

Kashmirinuunilintu (Phylloscopus humei) (3)
11.10.1998 Po Reposaari (Petteri ja Matti Mäkelä, Veikko Aalo, Tapani Lilja ym.) Satakunnan kolmas ja samalla ensimmäinen omana lajinaan! Suomessa kashmirilaisia on tavattu pääosin lokakuussa kaikkiaan 14. Hollannissa humei on tavattu vuoden 1997 loppuun mennessä 14 kertaa havaintojen jakautuessa seuraavasti: helmi- 1, loka- 2, marras- 6 ja joulukuu 5. Evans listaa Brittein saarilla tavattujen humeiden määräksi vähintään 28 vuoden 1994 loppuun mennessä; Havainnoista tosin vain pieni osa on sikäläisen rk:n tarkastamia.9 Kashmirinuunilintu lienee siis luultua säännöllisempi vieras myös Suomessa.

Taigauunilintu (Phylloscopus inornatus)(66)
21.9.1997 Po Reposaari sahan alue (Veikko Aalo), 18.9.1998 Lu Säppi 3: 8.50 - 8.55 Eteläkarin polun varressa, 16.10 - 16.20 Takalahdessa sekä 12.00, 17.15 ja 18.30 Hanhiston polun varressa (Petteri Mäkelä, Matti Sillanpää, LauriTurtola) sekä 19.9.1998 Lu Säppi 2 (samoja)(Petteri Mäkelä), 26.9.1998 Po Reposaari sahan alue (Veikko Aalo, Tapani Lilja, Timo Trogen ym.), 3.10.1998 Po Reposaari sahan alue (Petteri Mäkelä). Vuonna 97 lajista tehtiin hieman yllättäen vain yksi havainto.

Hippiäisuunilintu (Phylloscopus proregulus)(64)
30.9.1997 Po Mäntyluoto Kallo (Pekka Eriksson), 30.9.1997 Po Tahkoluoto Kallioholma (Tapani Lilja, Pekka Eriksson, Kari Karhu ym) , 1.10.1997 Lu Säppi r (Asko Eriksson), 17.10.1997 - 19.10.1997 Po Tahkoluoto (Juha Niemi, Teemu Lehtiniemi, Tapio Aalto, Tapani Lilja ym). 7.10.1998 Po Reposaari sahan alue (Tapani Lilja, Pekka Eriksson ym.), 19.10.1998 Lu Säppi Lepistö (Kristian Laihinen, Juha Sjöholm), 20.10.1998 Lu Säppi Hanhisto (Juha Sjöholm, Lauri Turtola), 21.10.1998 Po Tahkoluoto Tyrnikari (Tapani Lilja), 21.10.1998 Lu Säppi Hanhisto klo 15 (Petteri Mäkelä, Lauri Turtola) 21.10.1998 Lu Säppi Lepistö klo 14.15 - n.18.00 (Kalle Mattila), 22.10.1998 Po Tahkoluoto Tyrnikari 3 (Tapani Lilja), 24.10.1998 Po Tahkoluoto Tyrnikari 2 (Tapani Lilja ym.) 19.10.1996 Po Tahkoluodon kylä (Juha Sjöholm, Matti Sillanpää, Kari Kekki ym.), 26.10.1996 Lu Säppi (Jyrki Normaja, Soili Leveelahti). Tahkoluodon kylällä havaittiin 19.10.1996 siis kaksi eri yksilöä. Säpissä tavattiin 19.-21.10.1998 AHT:n tulkinnan mukaan yhteensä 3 yks. Taiga- ja hippiäisuunilinnun esiintyminen Satakunnassa 7-päivän jaksoissa (aineistosta puuttuvat ennen vuotta 1995 rengastetut yksilöt)

Pikkusirkku (Emberiza pusilla)(33)
17.10.1997 Lu Säppi (Antti Luukkonen, Esko Railo, Kalevi Hiironniemi ym), 2.9. - 3.9.1998 Lu Säppi Hanhisto (Juha Sjöholm), 27.10.1998 Lu Säppi Hanhisto (Juha Sjöholm). RK/AHT -ajan pikkusirkuista vain yksi on havaittu keväällä; lisäksi on tavattu marraskuiset ja joulukuiset linnut.

Pikkusirkun esiintyminen syysmuutolla Satakunnassa 7-päivän jaksoissa

Todennäköiset tarhakarkulaiset

Tiibetinhanhi (Anser indicus)
20.6.1998 Lu Säppi S (Juha Sjöholm).

Mandariinisorsa (Aix galericulata)(2)
26.4.1997 Kö Kuninkaanlähde koiras (v) (Kari Kekki ym.), 24.-25.5.1998 Ul Pappilanlampi k (v) (Jarno Jokinen, Jani Raitanen; ilm. Jani Vastamäki); 12.8.-10.9.1998 Po Kirjurinluoto k (v) (Ari Rantamäki ym.). Mandariinisorsa pesii jo Etelä-Ruotsissa korkeintaan 10-20 parin voimin.4

Kupariviuhkasorsa (Oxyura jamaicensis)
30.8.1997 Kö Köyliönjärvi koiras (Ilkka Kuvaja, Rauli ja Jarmo Holm). Maakunnalle uusi laji. Tämä hiljalleen Eurooppaan levittäytyvä istukas ja tarhakarkulainen on jo pesinyt Ruotsissa! 4

Hylätyt havainnot

Suippopyrstökurppa 21.4.1997 Lu Säppi
Arosuohaukka 17.5.1997 Po Eteläranta +2kv naaras N
Käärmekotka 10.6.1997 Ko Jalonoja S
Pikkukiljukotka 17.5.1997 Po Toukari 2
Kilju/pikkukiljukotka 9.5.1997 Po Toukari
Palsasirri 29.8.1998 Po Fleiviiki.
Valkoselkätikka 8.8.1997 Po Huhtala
Sitruunavästäräkki 16.5.1998 Lu Säppi n
Isokirvinen 18.9.1998 Lu Säppi
Ruskouunilintu 15.10.1997 Lu Säppi
Harmaasirkku 31.10.1998 Kö Tuiskula NE.
Niitty/Arosuohaukka 14.5.1998 Ko Puurijärvi
Haarahaukka 11.5.1998 Ku valtatie 11
Haarahaukka 25.4.1998 Po Yyterin torni

Kiitokset

Erityiskiitokset kaikille havainnoijille, jotka vaivojaan säästämättä tekivät RK/AHT -ilmoitukset havaitsemistaan lajeista ja siten mahdollistivat tämän katsauksen synnyn! Kiitokset myös tämän katsauksen kuvittajille sekä Bongariliiton lintutiedotukselle, jonka ilmoittama aineisto on ollut pohjana havaintojen keruussa.

Kirjallisuus

  1. Evans, L.G.R. & Turner, D. 1997: Contentious UK Bird Taxonomy -internet: www.netlink.co.uk/users/ag/index.html
  2. Hayman, P., Marchant, J. & Prater, T. 1986: Shorebirds. Beckenham
  3. Lindroos, T. 1998: Rariteettikomitean hyväksymät havainnot vuodelta 1997. - Linnut 33 (6): 8 - 27.
  4. Lindroos, T. & Luoto, H. 1999: Vuoden 1998 hyväksytyt harvinaisuushavainnot. - Linnut 34 (4): 26 - 39.
  5. Madge, S. & Burn, H. 1988: Wildfowl. London
  6. Millington, R. 1998: The Green-winged Teal. - Birding World 11: 430 - 434.
  7. Pöyhönen, M. 1995: Muuttolintujen matkassa. Keuruu
  8. van den Berg, A.B. & Bosman, C.A.W. 1999: Rare birds of the Netherlands. Utrecht.
  9. Vinicombe, K. & Cottridge, D. 1996: Rare birds in Britain & Ireland. London





 
  © Karotti Oy/STUDIO YYTERI, www.yyteri.net