Harjavalta

Paratiisi (sis. Satalinnan sairaalan alueen): Kokemäenjoen Kokemäenjoen muinaisen luodon eteläkärki, jolla on osittain vielä 50-luvulla laidunnettu karjaa. Nykyään rehevä lehto, jonka linnusto on runsaudeltaan sen mukaista. Pienehkön lehdon (missä ne enää laajoja olisivatkaan?) isojen haapojen palokärjen koloissa pesii vuosittain yhdestä kahteen uuttukyyhkyä, joiden soidinhuhuilua kuulee käytännössä läpi kesän. Tyypillisessä äänimaisemassa ovat myös muutama sirittäjä, peukaloinen, lehto- ja mustapääkerttu, pikkutikka 1-2 paria, punarinnat, musta-, laulu- ja punakylkirastas, kultarinta ja tikli sekä luonnollisesti peippo ja pajulintu. Kultarintoja pesii vuosittain yhdestä kahteen paria. Lehto- ja mustapääkerttuja pesinee enintään viisi paria/laji, kuten sirittäjiäkin. Pyrstötiainen pesii joinain vuosina Satalinnan vanhan sikalan takaisessa koivikossa, aivan lehdon halkovan maksanojan lounaisrinteellä. Kokemäenjoen sortuneilla savitörmillä tasaisen harvalukuisena pesivä kuningaskalastaja vilahtaa aina silloin tällöin joella ja onpa se joskus pesinyt aivan paratiisin reunatörmässäkin. Havaittavuus joelle on tosin erityisen huono johtuen juuri rehevistä lehtipuukasvustoista. Idänuunilintu, pikkusieppo, nokkavarpunen, kuhankeittäjä ja kirjokerttu edustavat harvemmin havaittua lajistoa. Viimeksi laidunnetun alueen, lehdon luoteisosan on kasvillisuus (ainakin vadelma ja harmaaleppä) jo tukkinut siinä määrin, että kirjokerttu ei sinne varmaankaan enää eksy. Sairaalan männiköissä pesii nuolihaukka, korppi ja tikli.

Lammaistenlahti ( voimalaitos)
Samaa lajistoa kuin Paratiisissakin. Lisänä voimalinjan aluskasvustoissa viihtyvät viita- ja luhtakerttunen. Lisäksi satakieliä on Paratiisia runsaammin äänessä. Näkymät joelle ovat Paratiisia paremmat. Joinain keväinä lahdelta onnistuu laskemaan paikallisesti hyviä vesilintujen lepäilijämääriä. Jouhisorsia, haapanoita, sinisorsia, isokoskeloita jne. Kuten Paratiisissa, niin täälläkin pesii pikkutikkoja 1-2 paria. Lahopuita on paljon, eli mahdollisuudet uidenkin tikkojen havaitsemiseen ovat hyvät. Heinäkuun ensimmäisen viikon tienoilta alkaa lahdella näkyä mereltä tulleita räyskiä poikasineen. Kuningaskalastaja on täältä Paratiisia paremmin havaittavissa: se käy usein hakemassa pikkukaloja ns. turbiinivirrasta. Muita harvalukuisia lintuja ovat olleet harmaasorsa, kuhankeittäjä ja turturikyyhky. Näiden lisäksi on havaittu sisämaassa mielenkiintoisia merimetsoja, mustalintuja ja merihanhia. Talvisaikaan lahti pysyy osittain auki kovan virtauksen ansiosta. Isokoskeloita talvehtii auki pysyvällä joen osalla padon juurelta aina Nakkilaan asti. Myös kuningaskalastajaa, koskikaraa ja harmaahaikaraa näkee satunnaisesti talvisin. Rantalehdoissa talvehtii peippolintuja ja mustarastaita.

Pitkäjärvi
Paikallisesti arvokas lintujärvi. Avovettä ei nykyisellään juurikaan ole, mutta v. 2002 ruopattiin järven pituussuunnassa kulkevaa kuivatusojaa laajemmin auki. Järvellä levähtää keväin syksyin kymmeniä vesilintuja. Joutsenia, kurkia, vesilintuja sekä vähäinen määrä kahlaajia. Järvellä on havaittu mm. kaulushaikara, mustahaikara, rastaskerttunen, muuttohaukka, sirrejä, vesipääsky, luhtahuitti ja luhtakana. Vielä 90-luvun alussa järvellä pesi n. 50 parin naurulokkikolonia, minkä kylkiäisenä silloin viihtyneet vesilinnut ovat nykyään käytännössä kadonneet pesimälajistosta. Pitkäjärvi on lähiseudun parhaita paikkoja seurailla nuolihaukkojen liikkeitä; korentojen kuoriutumisen aikaan saattaa järvellä saalistella yhtä aikaa tusinan verran nuolihaukkoja. Muutenkin järvellä näkee petolintuja kesäaikaan kohtuullisesti: järven vaikutuspiirissä pesii kaksi paria mehiläis- ja hiirihaukkoja sekä kanahaukka. Saalisteleva ruskosuohaukka ei vielä järvellä pesi, vaikka säännöllisesti Pitkäjärvellä saalistaakin.

Ajo-ohje: Porista n.28 km etelään, käänny 2.tien liittymästä Harjavaltaan. Ajettuasi tätä tietä liittymästä n.12,5 km itään päin olet järven katkaisevalla pengertiellä. Auto on hyvä jättää tulosuunnassa järven vasemmalle puolelle erkanevan metsätien varteen n. 100 m ennen järveä.