KANKAANPÄÄ

Rehevöitynyt Vihteljärvi löytyy Kankaanpää-Lavia tien (kantatie 44) itäpuolelta, parhaiten järvelle näkeekin juuri kyseisen tien varrelta. Järven linnustoon kuuluvat mm. heinätavi, lapasorsa, punasotka ja pikkulokki.

Verttuunjärvi sijaitsee Kankaanpää-Lavia –tien länsipuolella ja sinne pääsee parhaiten tieltä nro 44. Vihteljärven kylästä käännytään länteen Verttuun paikallistietä, jota ajetaan kuutisen kilometriä. Järvi näkyy useastakin kohdasta ko. maantielle, mutta hyvän ja kattavan havaintopaikan löytäminen voi olla hankalaa, järvi kun on aika sokkeloinen.

Peltojen ympäröimä Kyynärjärvi Honkajoentien (44) länsipuolella sijaitsee Kankaanpäästä nelisen kilometriä pohjoiseen. Järven lounaiskulmalla A-kodin takana on lintutorni, ja järvelle näkee hyvin myös Honkajoentieltä kävelemällä pellon poikki itärannan venerantaan. Järvi rantapeltoineen on tärkeä metsähanhien ja viklojen levähdysalue, harvinaisempiakin hanhia havaitaan vuosittain.

Veneskosken Sinahmi oli aikoinaan Kankaanpään suurin järvi. 1800-luvulla järvi kuivattiin luhtaiseksi suoksi. Sinahmin saavuttaa helpoiten kävelemällä koillisesta kohti Jokilammia. Luhtaiset suot ja rantojen kosteat metsät ovat mielenkiintoisia linnustoltaan, luhtahuitin, sirittäjän ja kurjen valtakuntaa.

Muista Kankaanpään potentiaalisista lintupaikoista kannattaa mainita Kahilakeidas (n. 8-12 km Kankaanpäästä Poriin päin valtatie 23:n pohjoispuolella), Kommokeidas (Karviantien itäpuolella n. 8 km Niinisalon varalaskupaikalta) ja Viheräperänkeidas (puoliksi turvesuona; Kankaanpään kaakkoispuolella GT-kartan sanan ”Vihunperä” kohdalla). Myös Alhonkeidas ja Koivistonkeidas Siikaistentien (270) pohjoispuolella ovat hyviä lintusoita.