KARVIA

Lintujärvistä kannattaa ehdottomasti mainita Suomijärvi, joka sijaitsee n. 8 km Karvian keskustan kaakkoispuolella Parkanoon menevän tien nro 274 eteläpuolella. Suomijärveen on helpointa tutustua kaakkoisrannalta. Tällä järvellä voi kesällä tavata pikku-uikun ja allin samalla retkellä.

Kirkkojärvi ja sen pohjoispuolinen Kärpäsen peltoaukea (Kärpäsneva) ovat etenkin keväällä tulvien aikaan hyviä retkipaikkoja. Kärpäsen aukea löytyy heti Karvian kuntakeskuksen pohjoispuolelta Kauhajoelle menevän tien varresta (tätä ajetaan 500-1000m). Muuttoaikaan alueella voi tavata lepäileviä sorsia, hanhia, joutsenia ja kahlaajia. Pesivänä voi tavata ruskosuohaukan, tuulihaukan, suo- ja sarvipöllöjä, ruisrääkkiä jne. Tutustumisen arvoisia soita ovat mm. Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon kuuluva Mustakeidas kuntakeskuksen länsipuolella, Kaurakeidas, Pitkäniemenkeidas ja Horjunkeidas pitäjän eteläpuoliskolla, ja Jäkäläneva Rummukkaperällä aivan Jalasjärven rajan tuntumassa. Kaurakeidas kunnan eteläosassa Niinisalontien (273) varressa on hyvä lintusuo. Tien itäpuolinen osa keidasta on helposti saavutettavissa, tienvarressa on laavukin. Kansallispuiston Mustakeitaalta-Puolakeitaalta kannattaa jatkaa Kauhanevalle (kunnanraja kulkee Kauhanevan kaakkoislaitaa pitkin). Kauhaneva on Länsi-Suomen paras lintusuo. Sinne löydät Karvia-Kauhajärvi-tieltä kääntymällä Ellinharjulta kangaskiurusorakuoppien kohdalta museotietä pohjoiseen. Tie johtaa leirintäpaikalle Kauhanevan kaakkoissyrjällä. Sen pohjoispuoleta alkaa pitkospuureitti suolle ja Kauhalammille. Myös Kauhanevan kaakkoisosan Punttukeidas on retken väärti.

Suuri Karvianjärvi on rehevöitynyt hyväksi lintujärveksi. Eteläpää ja kaakkoisranta Kivistönkylässä ovat parhaita rantoja, missä valkoviklo ja suokukko liittyvät punajalkaviklon ja lapasorsan seuraksi rantaluhtien lajistoon.

Pohjankankaalta voi löytää kangaskiuruja ja kehrääjiä.