Siikainen

Siikaisissa on useita pikkujärviä, joissa monessa pesii runsaasti vesilintuja. Pohjoisosissa on soita, joilta voi hyvin löytää mm. riekon.

Leväslammi: Rehevä ,lähes umpeenkasvanut lammikko Isojärveen johtavan Leväsjoen varrella on Siikaisten paras lintujärvi. Paikalla on kyläyhdistyksen rakentama lintutorni.

Lammelle mennään Leväsjoki-Siikainen tieltä (yhdystie 2600), jolle käännytään valtatie kahdeksalta tulevalta Siikaistentieltä oikealle Pomarkkuun päin. Pian Leväsjoki-kyltin jälkeen käännytään oikealle lintutorni- ja laavu-viittojen mukaan Järvikulmantielle. Tieltä on viitoitus tornille, joka sijaitsee lammen rantakalliolla. Tornilta näkyy koko lammikko hyvin. Autolla pääsee pellon reunalle asti, käveltävää tornille on vielä noin 400 m.

Lampi on parhaimmillaan kevätmuuton aikaan; puolisukeltajasorsia sekä kahlaajia (lähinnä liroja ja suokukkoja) kerääntyy joskus sadoittainkin, myös mm. metsähanhia levähtää silloin tällöin. Muutonseurantaan torni soveltuu kohtalaisen hyvin ainakin keväisin. Yölaulajista lammella on ollut viime aikoina vuosittain kaulushaikara, luhtahuitti, luhtakana sekä ruisrääkkä. Muista pesimälajeista mainittakoon ruskosuohaukka, heinätavi sekä laulujoutsen. Lähimetsissä pesinee myös nuolihaukka, siksi usein se näkyy saalistelevana lammella.

Harvinaisuuksiakin on tavattu: amerikantavi, punajalkahaukka sekä rastaskerttunen ovat havaintojen parhaimmistoa viime vuosilta.

Itäjärvi-Majanselkä: Siikaisten kirkonkylän eteläpuolella sijaitseva Itäjärvi on kohtalainen lintujärvi, jossa on lintutorni sekä luontopolku. Paikalle mennään Siikaisten kirkon juurelta kääntyvää pikkutietä, tien alussa lukee Pappilanniemen luontopolku. Tiellä on matkan varrella matala lampi, jossa on ruovikkoiset reunat (Majanselkä). Lampi näkyy hieman tieltä metsään poiketessa. Tällä lammella on ollut ainakin luhtahuitti. Laulujoutsenia kerääntyy siihen hyvin muuttoaikaan.

Itäjärvelle jatketaan tietä eteenpäin vielä noin 500 m, jonka jälkeen käännytään risteyksessä vasemmalle. Tien päässä on laavu sekä parkkipaikka ja siitä lähtee polku tornille, joka sijaitsee järven koilliskulmassa. Itäjärvellä on hyvin vesilintuja, mm. punasotkia ja muuttoaikoina järvellä on usein myös uiveloita. Laulujoutsenia kerääntyy myös tälle järvelle kohtalaisesti keväin syksyin. Ruskosuohaukka pesinee jossain lähialueen pikkujärvistä ja se näkyy usein saalistelevana.

Lavasjärvi: Sammin kylällä sijaitsee peltojen ympäröimä, kapea 2,5 km pitkä järvi, joka on luoteisosastaan hyvin rehevä. Sammiin tullaan Siikaisista Kankaanpäähän johtavaa tietä 15 km. Järven luoteispää näkyy, kun tullaan reilu kilometri Sammin entiseltä kaupalta eteenpäin. Järvi näkyy tielle ja metsän läpi menee kärrypolku niityn reunaan, josta järven tämä osa näkyy ehkä parhaiten. Pesimälinnustoa on mm. nokikana sekä useita sorsalajeja. Paikalla on nähty kolmen kattohaikaran parvi.

Kivineva: Soidensuojeluohjelmaan kuuluva, linnustoltaan hyvä Kivineva sijaitsee Tuorila-Siikainen tien pohjoispuolella. Suohon tutustuminen vaatii hieman erähenkisyyttä ja aikaa. Paikalle on vain muovimerkein viitoitettu polku ja itse suo on paikoin melko vaikeakulkuista.

Polun alku on Siikaisista päin tultaessa tien oikealla puolella Pomarkun tien risteyksestä 1,3 km valtatielle päin. Sitä ei ole mitenkään erityisesti merkattu, mutta noilla main ei ole juuri muita vastaavia polkuja/tietä. Polun alussa on pieni levennys johon saa jätettyä auton. Tuorilasta päin tultaessa hyvänä maamerkkinä on mansikkaviljelmä tien eteläpuolella, jonka jälkeen jatketaan noin 300 metriä, jolloin polku on vasemmalla. Polkua kävellään noin puoli kilometriä jolloin ollaan varsinaisella suolla. Suon keskiosa ja sen lammikot ovat vielä reilun puolen kilometrin päässä. Suolla pesii erikoisuutena sekä kuikka että kaakkuri lampareissa. Lammikoissa pesii myös muita vesilintuja mm. tavi, telkkä, jouhisorsa, kahlaajista ainakin liro, kapustarinta sekä punajalkaviklo. Myös kalasääski sekä ilmeisesti isolepinkäinen kuuluvat pesimälajistoon. Reunametsissä on tavattu mm. pohjansirkku.